perjantai 14. syyskuuta 2018

lapin rinteet...

lapissa tunnen
enemmän eläväni,
tunnen lapsenmieleni
syvenevän, kun tunturiin
katseeni siirrän,
tunnen jylhät rinteensä minuun
tulevan,
tunnen, kuinka olen rinteittensä
suvilapsi,
joka hymyillen siihen uinahtaa,
lapissa en mitään turhaan saata, en ainuttakaan
sanaa tuulten viemäksi sano, vaan kerron sen rinteitten
sulaviin kaikumaan, jotta niitä saisin huononpina etelänpäivinä
kuulostella

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

ylimääräiset,,

elä yksinkertaisesti sillä se ei tuota ylimääräisiä