lehtometsässä haapa havisee,
tikanpoika kotokolostaan
kurkistaa,
kurrenpoika muutenvaan morjestaa
olen sienessä,
ja tämä lehto niitä yllinkyllin tarjoaa,
siksi koppani pursuaa,
mutta haluan kiertää viellä
tutun kuusikon,
sillä siellä
minun on helppoa hetkeksi
istahtaa,
sil siellä on minun
mieleni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti