mietin...

mietin menneitä,
sillä elän
ja
katselen aamuauringon nousua,
joka saa
minut mukavalle mielelle,
näen kurkiauran joka liitelee
talvilaitumilleen
kuuntelen hiljaisuutta,
jota aamuaurinko valaisee,
en puhu kuuluvasti,
en ollenkaan,
sillä hiljaisuus on
tukenain