ilkka eli kauniin elämän,
joka oli sisäsyntyisää,
hänen pihamailtaan ei löytynyt roskia,
ei myöskään mielenpihoilta,
sillä hän halusi elää sopuisasti,
ilkalla oli luontainen kyky ymmärtää
ihmisiä, siksi hänestä pidettiin missä liikkuikin
hän ei korostellut itseään. mutta epäkohtien ilmetessä
ei kääntänyt selkäänsä vaan seisoi asioiden edessä,
hän oli hyvä ihminen
ilkka,
nyt olet päässyt taivaankotiin, jossa sinun
on rauhaisaa,
lepää hyvin,
velisein
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti