keskiviikko 26. joulukuuta 2018

aamu raottaa...

aamu raottaa
silmiään,
liityn mukaan ja huomaan että
yhteinen rytmi löytyy
tuotapikaa,
oonhan elähtänyt
monen aamun verran

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...