Puolikas...

Yhdestä
Saa helposti
Puolikkaan

Vastuut....

Työntekijä ei
Eää kanna
Vastuuta,
Vaan sen tekee
Toimeksiantaja

Puhelut...

Ennenvanhaan
Odotettiin
Puhelua,
Tänään se pirisee
Tuontuosta

Pajupilli...

Pajupilliä et voi
Veistellä
Tammikuussa,
Vaan sen
Saat
Viheltämään silloin
Kun puroset
Lorisevat,
Kesäkukat aukeavat

Voi...

Ihminen voi elää
Vaikka
Ei siltä
Tuntuis

Maailman raha....

Maailman raha
On
Vanginnut
Yhteiskuntamme

Orjankatu..

Ihminen on
Valjastettu
Kiirellä,
Hikisillä ahkeruuden
Polulla
Sinne missä lukee
Orjankatu

Tulen...

Tulen kangasvuokon
Maasta
Sieltä
Mäntykankaiselta
Iltapäivän
Auringonmaasta

Ennakko....

Ennakko on
Pois
Tilistä,
Loppupelistä

Maailmanmestari....

Maailmanmestariksi
Päästään
Urakkkatöillä,
Ei tuntipalkoilla
Ei
Kuukausipalkoilla
Eikä
Tuntitöillä
Vaan
Urakkatöillä

Avain...

Mahdollisuus
On
Avain

Hyvinvoi...

Tammikuussa
Kevät
Kurkottaa,
Elämänkevät joka
Hankisilla viilettää,
Tuulispäänä viimasäillä
Luokses hiihättyy,
Elämänkeväänäs huomaat
Kuinka luontoäitee sua hyvinvoi

Askeleet...

Askeleet kannattaa
Ohjata lulkemaan
Hyviä päin

Valoton....

Elämäsi
Voi joskus
Valottomasti,
Silloin sun tarttee
Vain istahtaa ja lähettää
Lentopusuja   ohikulkijoille

Mahdottomuudet...

Kun joudut
Hetkeen jossa merkitykset
Lakkavat
Merkitsemättä
Kun et enää
Näe unelmiesi
Pisaroita
Et mahdottomuuksien
Mahdottomuuksia,
Olet
Vaikket
Olekkaan

Riisuttu elämä....

Riisuttu elämä
On
Kiehdoton elämä
Oksaton puu
Hymytön huomen
Onvain aamuja joissa
Herätään ilottomasti

sininen juttu...

hiljainen aika
on
hetki
ilman käveleviä ihmisiä,
vailla menevää elämää
vailla kotiina palaavia tulevia
se on hetki jolloin linnutkin nukkuvat
aurinko on viellä tyynyttynyt
tähtiensä huomaan
sillä hetki on yön ja aamun
tuokio
sininenj uttu
hiljainen hetki

kuiskaa...

tuhannetkaan sanat
eivät kuulu,
ellet niitä
kuiskaa,
huutamalla sanotut
menevät lujaa poispäin
niistä ei kaikukaan otetta saa
silvaan kuiskaten sanotuilla
on ain kuulijansa

luontoäiteen huomasas...

et arvata voi
huomistas,
et
tulevaas,
et sitäkään,
et taivaallisen mittaa
sillä olet
luontoäiteen huomas

Eilinen....

Eilinen on
Huomisen
Hetki

Kiitos...

Kiitos on
Kaunis
Sana

Työntekijä...

Työntekijän täytyy
Olla tänäpäivänä
Sitkistä
Lihaa,
Semmoista
Untivokkoa joilla ei
Perskarvatkaan ole kehittyneet

Pihvit....

Ihminen olisi
Petojen ruokana
Jolleivat he olisi
Aikanaan tykästyneet
Pihveihin

Kyljelläsi....

Aurinko ei lämmitä
Aina yhtä
Kauniisti,
Sillä olet joskus toisella
Kyljelläsi

Läpimätä...

Olen
Läpimätä,
Olenhan kauan ollut

Huumetesti...

Tänään kävin
Huumetestissä,
Sillä
Tää
On nykyaikaa
Työterveyshuollossa

En kärynny
Sillä
Oon
Vanhanliiton
Miehiä,
Vinoton naukkailija

Vitutus...

Vitutus on
Puutostauti,
Mutta se merkitsee
Myös
Aatoksia

Vahitaan...

Ihmistä mitataan
Vastasyntyneenä
Häntä vahitaan
Aikusena
Jotta hän
Arkkuunsa
Mahtuis

Vuodet....

Vuodet menevät
Ohitsein
Vaikka kannan niitä
Elämäni ei etene
Vaikka vuodet jälkensä
Jättävät
Sillä minä asun
Täällä

Veri....

Veri
On
Ihmisen
Tiedoksiantaja

Työterveyshuolto....

Työterveyshuolto
Tsekkaa
Rempat
Julkiselle puolelle
Työntää hempat

Happamoituu...

Ihminen
Vanhimmiten
Happamoituu

Onni...

Pienissä palasissa
On
Ihmisen
Onni,
Joskus olemattomissakin

Hetki....

Ihminen ja hetki
Hiljaisuus
Aamun ensi  hetket
Illat mailleen
Painuneet
Ihminen ja hetki
Ei sen enempää

Odotushuone...

Odotushuone
Lääkärin tuoksut hiljentävät
Täällä tunnen olevani
Vaivainen
Eläkekypsä
Vaikka puitten latvoihin
Haluaisin
Pykälien takia tänne tulin
Pykälien
En kipujein
Mut täältä lähden vaivaisen
Heikkona
Sillä eihän
Minusta ole
Pykälien olijaksi

varjon kahleet...

vapaus on
helpottavaa
se on ilmavan kaunista
eikä siinä ole varjon
kahlettakaan
se on hetki
kevyt hetki,
huominenkin jos vain
tunnet niin

velvollisuudet...

kun olet velvollisuuksia
täynnä
mutta taskusi
tyhjät
masennut ja kuorit itsestäsi
elämäsi vähemmätkin

kulkee matkassasi...

elämäsi
kulkee matkassasi,
vaivihkaa ja äänekkäästi
joskus ujostellen
jollohi
mahtailevasti
sillä se
seuraa sinua

Pisara....

Tänään avasin
Vapauteni
Oven
Tänään
Pitkien synkkyyksien jälkeen
Huomasin
Vapauteni
Touvonkipinäisen pisaran

Lamaannuttaja...

Pelko on
Ihmisen
Tehokkain
Lamaannuttaja

Kahleet....

Tunteitten
Kahleet
Vievät ilon
Ne riistävät hymyn
Eivätkä anna aukaista
Huomisen hyvää mieltä

Hyvänolon mieli...

Kun vapaudut
Pelon
Varjosta
Koet elämänkevään
Jolla on
Vapauden hyvänolon mieli

Pelko...

Pelko kahlitsee
Turha pelko
Vangitsee

Tonni....

Viisisataa
On
Tuhannen puolikas
Mut se on
Halutumpi kuin
Tonni
Sillä sillä ei voi
Ostella turhuuksia

Luontoäitee....

Turhan pitkälle ei
Ihminen
Näe
Ei muutkaan
Luontokappalet
Vaan sinne näkee
Ainoastaan luontoäitee

Laman rappuset...

Eriarvoistuminen
Luo
Laman
Rappuset

Ahne..

Ahneella on
Loputon
Kita

Riitatilanne.....

Sinun kannattaa
Antaa
Pakomahdollisuus
Riitatilanteissa,
Silloin voitat
Syvemmin

raha...

raha on kylmää
kun sitä
epäinhimillisesti käyttää

pitkät matkat...

pitkät matkat
lyhenevät
jos niitä hyvinmielin käy

arvokas...,

arvokasta on
vähäkin totuus
jos sen
pystyy valheetta kertomaan

ellen näkisi...

elän päivästä toiseen
onneksi
sillä muuten en näkisi
elämän
suuremmoista
kipua ja rakkautta
vaivatonta ajankulua
tuskantäyttämiä harharetkiä
pyhäpäivän
seesteisiä
en
kulkisi loskaisella kadulla
rahattoman
osattomana
en
suurrikkaana sienikauppiaana
papinpoikana
pakanana,
en
voisi
ellen näkisi

olen ikivanha...

olen ikivanha
mutta unelmani ovat
nuoria
niiden mieli on huomisessa
ja sydänjuuret nuoruudessani

epäkohdat...

epäkohdat
suututtavat
ne mieltä pakottavat
hikipäisenä vihastuttavat
siksi niitä täytyy niittää
nähdessään puuttua
kohdatessaan kitkeä
jos katsot poispäin
kylvät niitä
lisää

hallitus hävetköön...

suomi,
maailman onnellisin
kansakunta
pitää vanhuksistaan
huonpompaa huolta kuin
sikatilallinen sioistaan

vanhusten hoitolaitokset
ovat
suursijoittajien hyvä
bisnes,
kasvottoman rahan
bisnes,
siksi heillä ei ole empatiaa
vanhuksille, jotka
makaavat ulosteissaan,
heitä ei ulkoiluteta,
eikä muutenkaan anneta
ihmisille kuuluvaa
arvonantoa

hallitus jonka valvovan silmän
alla tämä kaikki
tapahtuu,
erotkoon ja sitä ennen
hävetköön

myrskytuuli...

myrskutuulten jälkeen
koittaa leudompaa
muttei kesytöntä,
sillä
ne ovat
ihmiselämän tuulahduksia,
niitä
elon syvimpiä

tuokio...

pienen tuokion verran
aika kestää,
juuri senverran
että näet pyhät arjet,
suvet ja talvenselät,
kevään ja syksyn,
sitten onkin
tuokiosi täynnä

Ulkoistaa...

Yhteiskunta
Ei saa
Ulkoistaa
Kansalaisiaan

Kurja keli...

Kurja keli
Vaikeuttaa
Sulvavasti menijää,
Mut liukkaankelin mestarit
Eivät sujuvaa kulkemistaan silloinkaan muuksi muuta

Tarkoitus....

Kaikella
on tarkoituksensa,
Niilläkin jotka haluat
Unohtaa

Pelko...

Pelko on
Hengissä pysymisen
Edellytys,
Mutta liiaksi
Ei sitäkään

Ahne kita....

Yksityistämällä
On
Puolensa
Ja
Huolensa,
Siksi yhteiskunnan täytyy
Olla
Tarkkasilmä
Sillä ahneella on ahne
Kita

Talvi.....

Talvi on
Lumivalkoisen
Hohtavahankinen
Pakkasöisen
Tähtitaivaan loustokas
Sillä on liukkahat latuset
Ja nuoskakeleillä
Lumiukkojen rakennusaineet

Arjen kulussas....

Arjen ajatukset
Kulussas käy
Elämän taluttaessa
Arkeas
Joskus kumarrut
Joskus alistut,
Muttet kulkuas jätä
Sillä
Arjen ajatukset kulussas käy

arat asiat...

elämä on arkoja asioita,
kotokutoisia
sillä
ihminen asuu
lähellään

pahuus...

pahuus tarvitsee suojelijoita,
kurjuus loistokkuutta
ihminen
on toisen ihmisen riistaa
kunhan aika koittaa,vanhuus
ja kykenemättömyys
hallitsevat

rahanvaltaa

ei pitäisi
yksityistää
sillä silloin sitä ei valvo
tuomiovaltakaan

hallitus ja vanhusten hoidot...

itkettää kun ajattelen
vanhuksia
jotka ovat joutuneet
epäinhimillisesti kohdelluiksi,
tahi kokonaan huomiotta,
vaikka rahastavat huomattavia
summia

hallitus suosii
yksityistämisillään
näitä monikansallisia toimijoita,
joitka kiertävät veroja ja jättävät
varsinaisen toimenkuvansa
hoitamatta,
kuvottaa tälläiset toimijat ja
heidän suosijansa

vanhus ei ole jätettä....

vanhus ei ole jätettä,
hän ei ole rahantekoväline,
siksi hallituksemme täytyy
puuttua asiaan,
eikä
siirtää vastuutaan
kuntien harteille

tuli ja kapitalismi....

tuli ja
kapitalismi ovat

hyviä renkejä,
mutta huonoja isäntiä,
sen ovat nyt huomanneet
yksityisenpuolen vanhusten hoivakodit,
joissa vanhukset ovat bisneksen
tekovälineitä eikä niissä
laitoksissa
inhimillisyys hyvinvoi

erityskiitokset tästäkin
kerää tasavaltamme halliitus
kun välinpitämättömyyttään tai
juuri sen vuoksi
antaa tälläisten kuvottavuuksien
tapahtua

kehtasivat viellä siirtää
vastuun kunnille
joilta ovat nyhtäneet resussit,
kun on hirmuinen kiire
rakennella niitä maakuntamalleja
valinnanvapauksineen

raha hallitsee...

kun raha hallitsee
se ei inhimillisyyttä tunne,
vaan nyhtää kaiken irtoavan,
siin viattomat vanhukset
paskoissaan
makaa,
siin lääkkeitä jaetaan kuin eläimille
rehuja,
sillä rahan valta ei kunnioita
inhimillisyyttä,
se tuntee vain
katteensa

viisas...

viisas ei
pilkuilla tanssi,
ei edes elämän hyvillä
sillä hän tuntee
sydänten äänet

seurakuntalainen...

yksi hyvintuleva
seurakuntalainen
varasi itselleen hyvän
omantunnon,
sen hautapaikan, joka olisi kuulunut
hartaammalle

yksinkertaisuus...

yksinkertaisuus
on
kauniin vaivatonta
se ei luo maailmankuvia
vaan onkuin sinä ja minä
jotka keinumme
yhteiskunnan keinussa
ja huutellemme
hallelujaa

helvetin tulet...

hyvät ihmiset pääsevät taivaaseen,
pienethuonot eteiseen ja tosi roistot
tuonelaan,
siksi
ei kannata äänestellä sinisten
keskustapuoluetta,
ei persujakaan,
eikä ainakaan
nukkuvien puoluetta joka ohjaa
kaikki äänet helvetin tulille

populistinen hallituksemme...

populistinen
hallituksemme
on syönyt huomisen
tulevaisuutemme,
Sillä
se ei ole sijoittanut
huonoille ajoille mitään vaan hajottanut
sosiaaliturvamme ja suunnitellut
kaikenmaailman maakuntahallituksia,
kolmatta verottajaamme,
oi voi,
tuilisipa kevät ja sais näyttää
tälle troikalle
närhen näppylät

kaivoslaki...

siivoton elämä
jättää
jälkensä,
joskus niin pahat
ettei niitä korjatakkaan voi,
siksi kaivoslakimme
tarvitsee perusteellisen
louhimisen

vihreä liike...

vihreä liike,
puoluekkin,
se arvomaailman
tyysija on tulevaisuuden
näkijä
ja pahanpäivän tullessa
enemmänkin

ilmalämpövehkeet...

kylmyys jäähdyttää
tunteetkin
eikä niitä ilmalämpövehkeillä
lämmitellä,
vaan
halaamalla

rahavalta...

rahavalta odottaa
eduskuntavaaleja,
sillä silloin he pystyvät budjetoimaan
seuraavat neljä vuotta

jos vasemmisto on
enemmistönä
he avaavat ovet
pyhimpiinsä, sinne missä on
hillokellari

jos oikeisto hallitsee
heillä
on kurjat juhlat,
Sillä
nämä kelmikkäät
vetävät välistä

jos vasemmisto ja oikeisto
yhdessätuumin
hallitsisi,
siin rahamiesten setelit
haihtuneet,
sillä tämä koalitio
syö eneemmän kuin tienaa

mut ympäristö tykkäis
vasemmistolaisesta
politiikasta,
sillä silloin porukat tulis
puolukkaan tesloillaan

perkeleet...

pahasti ei kannattaisi
sanoa,
vaikka perkeleitä
valuisi suupielistä

sipilä...

sipilää ei pidä
kaikesta
syyttää,
sillä osansa on
Äänestäjilläkin

jätetty....

jätetty ihminen
on
suojaa vailla,
tulevaisuuden suojaa
kohtalon tuomaa
sillä hän on aronilman
yksinäisin

arjen hetket...

arjen hetket
elättävän
kuluttavat,
jos niitä ei olisi
ei pyhhäpäivätkään
seuraisi

pakkanen...

pakkanen kuivasti paukkuu
sitä koirani haukkuu,
sillä tuima on
luonnon ilme
siksi ei olekkaan ihme,.
kun ressuni nenänpäätä
pakkasherra kutkuttaa,
mut se ei meitä
haittaa vaan
töpöstelemme
kiivaammin

sähköautot...

kaikkea hyvää ensin
vastustetaan,
kiivaasti kampitetaan,
mutta viimein
niistä
tulee
kansantuotteita

sähköautot ovat huomisen
kulkimia,
kunhan energia saadaan
pakatuksi halvemmin
kuten aikanaan
led valotkaan eivät ketään
valaisseet,
tänään muilla tuikuilla
ei nähdäkkään

ympäristö kiittää
kunhan saastepilvi
kaikkoaa,
siksikin sähköautot ovat
tervetulleita

kaukaisuus.....

kaukkkaisuus
lähenee
postikortilla

tulimielikukkanen...

tulimielitulkkunen
on
talven elelijä,
kuurankukan kaveri,
pakkasen kestävä tulipakkasten
ihailija,
siksi se sunkin poskipäässäs
joskus keimailee

turhan kateellinen...

turhan kateellinen ei kannata
olla,
sillä sie ei ole tulevaisuuden
huomista,
vain katkeruuden siementä
joka ei idä edes
turhamaisuuttaan

veryttele..

et voi hyvin
elää
ellet veryttele

pakolaiset...

suomi kiehtoo
toivottomia
poiskarkutettua
pakolaisia
näitä kieronmielen kulkijoita
joilla on haku päällä
jokamaan kolkassa,
he tuhoavat kunnon siirtolaisten
elämää,
he  uskonvarjolla ratsastavat
vaikkevät koskaan sydäntään avanneet,
he  ovat ihmiskunnan rikollisia
kanssaeläjiensä painajaisia

arkipäiväisty...

jos on tarpeeksi ruokaa ja
lämmintä
levätä,
rakkautta tuvan täydeltä
niin ei
ikävyydetään
arkipäiväisty

kotimaani...

kotimaani on
tehty
mukavaksi olla,
se ei siedä
kurjuuden kauppiaita vaan
toivottaa tervetullleeksi
tulevaisuuden hyvätmielet

terrorismi...

eurooppa tärisee
terroristien ristiretkestä
sitä on syytä
varoa kaikkialla,
sillä tuo aatesuunta
ei inhimillisyytä
kunnioita,
ei pienen kehtolapsen
vertaa, vaan se janoaa
viatonta verta,
joka kerta

pirttini...

pakkanen pirttini
nurkissa paukkuu,
mut huoneeni
ovat tuvan lämpimät,
sillä täällä ei kylmät
tunnelmat koskaan
viihdy

päässäni pyörii..

tuhat tunnetta
päässäni pyörii,
mut yksi siellä
kirkkaimpana
hyörii,
sinä

hyvätuloinen...

ihminen ei itekseen
pärjää,
ei edes
hyvätuloinen

yrittävä ihminen...

ihminen joka
yrittää
on kaunis ilminen,
kauniinpi
kuin
yrittämätön

thaimaan lennot...

lentomatkasi thaimaahan
on
osaksi yhteiskunnan
kustantamaa,
miksi siis et
vähempiosaisille
almua soisi

köyhä...

köyhä ihminen on luomu,
sillä hän ei ole
kuoritettu
yltäkylläisyydellä

ihminen ja työläinen...

ihminen ja työläinen,
virkamies sekä yrittäjä,
yksinhuoltaja ja herranketale,
kaikki ollaan samaa
kastii,
siksi meidän tulisi
yhteen hiileen puhallella,
eikä toisillemme tuhahdella

jos kriisialueilla...

jos kriisialueilla
olis suomen pakkaset
siellä tunteet viilenis
ja pyssyn piiput jäätyis

kiky...

kiky oli hyvä juttu,
mutta vain siltä
osin kun se pystyi
herättämään ihmiset

pakkotyöllistymiset ja ylipitkien
matkojen päähän kulkemiset olivat
todellisuuden tuoltapuolen

kiky oli herättäjä
ja siksi paikkansa
ansainnut

toivottavasti seuraava hallitus
saa hommat toimimaan
ja ihmiset asiallisiin
hommiin tarttumaan

arvokasta ei ole...

arvokasta ei ole
kultakimpale
tahi huippukallis,
vaan arvokkain on rakkaus,
tuo alkuaine jota ei halpuutettuna
mistään saa

maaseutu...

maaseutu
on yhteiskunnamme
hylätty,
sillä kaikki tahtovat
kadunvarsilla majailla

maaseutu ei kiinnosta
poliittisia puolueita,
sillä siellä on ihmisiä
harvakseltaan ja ovat
kovasti uppiniskaisempia,
kuin raitiovaunulinjalla majailevat
jees köllykkäät

volga

volga on itäauto,
mennyttä kalua kuten
kaikki sieltäpäin muutkin,
mutta se oli hyvä kaara,
lämmin ja sillä pääsi metrin lumihanggessakin,
sillähän oli kunnon maavaraa ja tehokas takaveto,
sillä on nykysuomen vanhuksia kuskattu
kouluun ja takaisin,
sen katoilla loisti taksikyltti
tuontuosta

volvoa käynistettiin myös veivillä
ja siksipä volgakuskit olivatkin
paksuranteisia miehiä,
mutta jokunen kyllikkin
ajohommat taisi

sitten aika kulki senkin ohitse,
kommunismi ei kukkinut,
vaan lännestä ratsastelivast
henry fordit,
angliat ja honegerin
rabantit,
mutta suomenhevosilla
syrjäkylillä kyytiä riitti,
siellä kauraopelit viellä
hyvässä laukassaan

täysikasvuinen...

ihminen ei ole
täysikasvuinen
koskaan,
Sillä
luontoäitee huomasi viimemetreillä,
ettei kannata
sijoittaa

katselen...

katselen eiliseeni,
kurkistan huomiseeni
ja vedän
nutun niskaani ja meen
tämänpäiväisiin,
arki määrää tahtini
enkä pullikoi, sillä näin on
tahdikkaampaa

seuraavan hallituksen...

seuraavan hallituksen
on
saatava sote
toimimaan,
mutta maakuntamallit jääkööt
niille sijoilleen,
sillä emme kaipaa kolmatta
veronkeräjää
emmekä lisää byrokratiaa

yksitäistäminen...

yksitäistämisellä on
etunsa,
mutta myös
haittansakkin,
siksi yhteiskunnan täytyy
valvoa tarkemmin

porvarit...

porvareilla on kylmä
maine,
kommareillakin
muttei heillä
jotka ovat
niiden välillä
taiteilleet

ikihonka...

ikihonka on monen
ihmisiän mittainen,
paksurunkoinen ja
satametrinen,
se on nähnyt monet ajat
hyvät ja hallayöt,
ihmiskohtalot ja
paremmat,
siksi sen latvuksessa luontolinnut
viihtyvät
sinitaivaan tähtiyökin siellä viipyy

luonto...

luonto on ihmisen perusta
elämä ja kuolema,
siksi sitä tulisi
kunnioituksella
arvostaa

tyhjä kylätie...

ehtynyt kylätie
johtaa tyhjempään
kirkonkylään jossa vain
aika käy muttei sekään tätä
aikaa, vaan eilistä, sillä tyhjyys
vie ajaltakin tulevaisuuden
kirkko nököttää vuosisataisella
paikallaan
se ei ole kumarrellut sinne eikä
tänne vaan on yhtä ryhdinkäs
kuin alkujaan

hiljaisuus on tyhjää
näen vain entisyyttä,
haikeutta,
lähden poispäin
allapäin,
sillä hiljaisuus masentaa
eikä se assenna
huomisen hyvää

hankiset...

tammikuinen talvipäivä
kutsuu mukaansa
lumivalkoisille hankisille,
aurinko luo suloisemman
katseensa ja saa kuurankukat
hymyilemään sekä kurrenpojan
ilosta kärrynpyöria pyörittämään
pakkanen nipistää nenänpäätäni
mutta se vaan antaa lisää vauhtiasuksiini
jotka hankisillä vaivatta vievät
vihdoin pysähdyn toviksi,
kuuntelen luonnon kauneutta,
Äänettömiä tunnelmia
ja huomaan kaiken
hyvän olevan
lähelläin

kova kalloinen...

olen kovakalloinen
sillä siihen ei uppoa
uudet tiedot
eivätkä vanhatkaan
pysy,
mut mitä noista
kunhan saan
elämää katsoa
omilla mielin
tutkailla,
väistelen jos tarpeen on,
en siirry jos tarvetta ei oo,
elän sopusointuisasti,
enkä halua itselläni
ympäristöäni kuormittaa

kylmät kadut...

ihminen on
erhehtynyt
luontopolustaan
sillä nyt hän käy
kylmiä katujaan

maantasalla...

onnea on olla
ajantasalla,
eikä
maantasalla

metsä...

suomen talouden
kivijalka on
metsä
ennen sieltä egybtin parrua
lastattiin
ja kauppatasetta paikattiin,
tänään puusta tehdyt
jalotuotteet kauppatasetta
vahvistaa,
mut enää ei riitä metsurin tropit
tänään tarvitaan
ylikoulujen käyneitä,
ihmisiä jotka taitavat
sekoitussuhteet

kaiken takana on koulutus,
ennenmuinoin
metsämies oppi
kantapäänsä kautta,
tänään siihen tarvitaan
kummatkin kantapäät

metsä on suomalaisen
synnyinkoti,
sen tuoksut ja reunamaat,
ikimetsät ja hallasuot,
karun rämeikön kivikkoiset
metsä on suomalainen
ja kun kaksi suomalaista
toisensa tapaa siintä syntyy
pinollinen tulevaisuutta

ajatus...

ajatus syttyy
kipinästä
arjenpyhän elämästä,
se on
kirkas välähdys
hetken
mutta joskus koko elämän
mittainen
ajatus on hyvän kokoinen
sanomaton välähdys
ihankuin pohjantähden
loistokkuus

olosuhteet...

ihminen on olosuhteittensa
kuvastus,
siksi ovat
hyvät olosuhteet
toivottavaa,
mut
karunmaan ihminenkin
voi halutessaan
olosuhteitaan vaihdattaa
ja elämäänsä hyvään suuntaan
mallittaa

tuima on tuomen pinta...

tuima on
tuomen pinta
Sillä
pakkanen takoo
kolmee kymppii,
mut se pakkasetkin kestää
Sillä
luontoäitee loi sen
karujenolojen kestäväks

aamu....

aamusella
päivä valkenee,
taivaantähtöset sammuu,
sillohi myös tikanpoika
haapapuuta nakuttaa,
käpystään kolottaa,
aamuusesta minäkin päiväni
aloitan
paloitan sen hetkiin
joista yksi on tämä
aamulenkkisein

uneton yö...

uneton yö
tuntuu
aamuvarhaisella,
se suorastaan
nukuttaa

kekselijäs...

köyhän on on oltava
keksijäs

luontopolku...

luontopolulla ei ole
ihmisten luomia
lakeja,
vaan siellä on
jokamiehenoikeus
tavata luontoäiteetään

tavallinen ihminen...

jokainen on tavallinen
ihminen,
erikoiset tyypit
hyppii
elokuvissa

olosuhteet...

vääriä ratkaisuja ei ole,
on vain olosuhteitten
sanelemia

kotopirtti..

katselen maailman
mukavuuksia
mutten tunne
niiden lämpöä,
sellaista hyvää
kun kotopirtin
tunteen hyvää,
sitä arkisen touhun
meininkii,
sitä elämän
jokapäiväisintä,
siksi käännän katseeni
ain
kotopirtin tunnelmiiin

isoäiti...

lapsuuteni on kaukana
mutta käyn
sen aikoja yhäkin,
koen sen hetket
tänäänkin ja
murheitteni keskellä
ne auttavat minua
ymmärtämään

eilinen ei ole
menneisyyttä
vaan tämänpäivän
isoäiti,
hän joka näki sukupolvien
yli ja siksi sylinsä aina avoin

tänään moni asia
harmittaa,
niin eilenkin,
kuten huomennakin,
mut
yhäkin isoäidin syliin on
vaivatonna nukahtaa

yhteiskunnan johtaja...

yhteiskunnan toimitusjohtaja
ei ole yritysjohtaja,
vaan tärkeämpi
sillä hällä
on
elinikäinen vastuu

eduskuntavaalit...

eduskuntavaalit
tarjoavat mahdollisuuden
huomiseen,
semmoiseen tulevaisuuteen
jossa jokaisen olisi helpompaa

kulkeminen...

yrittäjillä ja
duunareilla
on yhteinen
asenne,
työn perässä
kulkeminen

kansakunta...

kansakunta joka ei
kuuntele
vähempiään
voi huonosti

Äkkirikas...

Äkkirikas
voi pahoin
sillä hänet
on ulostettu
jokapäiväisestä

varakas...

varakas voi valita
mutta varaton
ei,
siksi hän ain
huonommin
käy

hetken vain...

ihminen on hetken
verran
tuokion ajan
muttei kauempaa
sillä ihminen on
hetken vain

onkimies...

olen elämäni
onkimies,
hetkenverran kerrassaan
pienen tuokion ajassain
sitten kaikki
muistoihin häipyy
kunnes aika
sinne
pysähtyy

köyhä...

köyhältä puuttuu
paljon,
mut
ahneelta kaikki

eduskuntavaalit...

kevään eduskuntavaalit
ovat isänmaallemme
tärkeät, sillä silloin
kansalaisilla on
mahdollisuus
sanoa

päijät häme...

päijänteen ranta,
asikkalan selkä ja
vesijärvi,
ruotsalainen ja
kalaisa kalkkinen,
kaunis sysmän
hartola,
siellä ihminen paremmin
voi ja siksi pääkaupunkikin
vettänsä juo

yhden asian totuudet...

yhden asian totuuksia
viljelevät eivät
ole kyntäneet
hyvin,
Sillä
totuuksien maaperässä on monia
monimutkaisuja jotka tarvitsevat
moniulotteisia katseita
ja totuuksien laadun tarkkailuja

Pakkasyö...

Pakkasyö
Kuutamon valossa
Tuhansien unelmien illassa on
Hetki jolloin kuiskaukset
Hymyilevät

Vie....

Yhdet askeleet
Eivät perille
Vie

tavallisuus...

tavallisuus
ei harmita,
muttei innostakkaan,
mutta se luo perusturvaa,
elämän hurmaa

olan taa...

eilinen on olan
taa,
tänään katson
ylempään
sinne missä
en katso
olan taa

ihminen muuttuu...

ihminen muuttuu
luonnostaan,
mutta ikävää
jos hän erkanee
ajastaan

olen asunut...

olen asunut
monessa,
kulkenut monessa suvessa
talven pakkasissa,
aamu sarastuksissa,
mutta eniten
omassa kotosessain,
siellä
missä
oon kotonain

joet...

joet virtaavat
alaspäin,
mutteivät
allapäin sillä niillä
on ylävirtojen alkuvoimaa
joka vihoviimen
kotojärveeni laskeutuu ja mun
veneeni siinä hyvin souduttuu
rannoilta niemien kärkiin
pohjattomiin karikoihin,
sinne mistä soppakalani
onkisein

vääksy...

vääksy on luonnonkomia
kulmakunta,
hyvänolon seutukunta
se on
kanava järveltä
toiseen
siellä viihtyvät tikanpojat
ja
helsingin tulijatkin,
Sil heillähän
yhteinen on
juomavetensäkkin
vääksyssä elää suomen historia,
siksi tämäkin päivä
komiasti
kuvastuu

kunta...

kunta joka muutamaan
sukuun
kehittyy
ei ole huomisen
mukavaa

toisinolijat....

liian samanmielinen yhdyskunta
houruaa
itselleen kumartaa,
siellä elämän
nykytuulet eivät tuuletu
eikä arki eilisestä vaihdu
siksi on tärkeää antaa
tilaa
toisinolijoillekkin,
heille jotka esittävät kysymyksiä
joihin on vaikeaa vastata

joensuu...

joensuusta lähtee
monta hyvää,
siksi sinne
usein katseeni
virtaantuu

keskustapuolue...

keskustapuolue on
kansanpuolue,
mutta nyt se on
harhautunut
kotoisista
maisemistaan ja liehittelee
maailman leveimmällä lounailla,
siksi
tavallinen kansa on
heiltä
kadonnut

pakolainen...

pakolainen on se
joka ei hymyhuulissa
ykkösluokassa saavu,
vaan hän saapuu
vähissään,
hälle apua tarjottakoon,
muut
matkoihinsa häädettäköön
sillä he turmelevat
hädänalaisten mahdollisuudet

ihminen ja luonto..

ihminen ja luonto
yhteinen,
mutta toinen voisi ilman
toistaan
paremmin

tallinnan nyletty...

tallinassa suomipoika hyvin
voi,
siellä kotopuolen
arkuus itämeren tuuliin
tuivertui ja hän
maailmanmieheksi varttui,
mutta
karmea on ilonpäivän huomen,
sillä hänet
on nyletty

piopolttoaineet...

piopolttoaineista  tulisi
suomelle
menestystuote,
jollei myrskymerten tuulet
sähköä pyörittäis

politiikka tarjoaa...

politiikka tarjoaaa
joillekkin
töitä,
vaalikauden mittaisia
kikyn kaltaisia,
mutta jäljet eivät huomiseen
johda,
sillä niin kelvotonta on
työpanokset joillakuilla

tsernybyl...

sienimetsässäni
tsernybyl
säteilee,
luonnonkaasut hallitsevat,
mut
maukkaita herkut on,
eikä mulla pelkoa sen kummempaa,
sillä minuun ydinvoimien ongelmat
eivät
enää kerkiä
mut nuorimmilleni tarjoan
toisen
ilmansuunnan
luontotuotteita

olen helvetti...

olen helvetti
pirun sisar
jumalaton heittiö,
joka ei syötyä elämää nauti
vaan ikihongan kanssa luontopolulla
menijä,
menijä jota ei kukaan seuraa
sillä jumalaton tie
ei salongeihin vie

kuolema...

kuolemaa ei viitsi ihan joka päivä
aatella sillä silloin
elämänilo häipyy,
mutta sitä kannattaa silloin
tällöin vaivihkaa mietiskellä
sillä on parempi ettei
ventovieraina kohdattais

ihminen on iso lasku...

ihminen on iso
lasku,
toisille ihmisille

sote ja maakunta....

kansalaiset tahtovat
toimivan
terveydenhoidon,
he eivät kaipaa kolmatta
verottajaa eikä holhoojaa

rikkaa ristiin...

ihminen ei tunne enää
kilometrejään
sillä hän kulkee
kevyemmin,
hän ratsastaa kaiken matkaa
eikä rikkkaa ristiin kulkunsa
eteen tee,
siksi hän kulkee
tuntemattomia teitään

pakkasherra...

talvipäinen aamu
valkenee,
luontopuut kinoksissaan
tienposket suuremmissaan,
luontolintujen aamulaulut säestävät
narskuvia askeleitani
on tammikuun lumisin hetki
jota pakkasherra tuhdittaa ja
matkaani tahdittaa

verenpaine...

verenpainetta mitataan
siint sydämmen
kunto tsekataan
rytmitaju kompataan
joskus rytmi kiivaasti
nakkaa
sillohi on pareen
tahtia helpottaa
ja eloonsa mukavammin
elävyyttää

hyvä kiertää...

olen elänyt tuhannesti
hyvän hetken,
olen miljoonittain
nähnyt kuinka
elämän jokapäiväisemmät
kutovat
hyvää
siksi annan hyvän kiertää

kevyt mieli...

kevyt mieli on
vaivaton
se on hihattoman
kesäinen
arkipäivien huoleton
tila
joka hyvin katsoo
kuvaansa näyteikkunasta ja
istahtaa puistonpenkille
arjen kovimmalle

nälänvilu...

ennenmuinoin
oli arkisempaa
sillä sillohi mentiin
aamusta töihin,
omantalon töihin tahi
vierahin,
mut
mentiin,
oli nimittäin mentävä
tahio muuten olis tullu nälänvilu

hymy...

hymyllä hetket
helpottuu
ajanolokin keventyy
sillä hymyllä on
monta hyvänmielen saattajaa

ilkiä...

ilkiä ihminen
on
hävytön
näky

uusinnot..

elämässä ei kannata
kuolla liian
aikaisin,
sil
uusiintoja ei tuu

olen...

olen mikä
olen
sen hetkisein minkä olen,
olen omillain
enkä kaipaa jälkiäsi
en muistosi jättämiä
mustikkaisia tahroja

Elämä on...

Elämä on
Aamuja
Päivän hetkiä ja
Illan koittoja,
Sekä öitä jolloin
Kuiskauskin nukkuu

Metsähiiri...

Metsähiiri vipeltää
Peltokaistaa
Tuttua reittiään
Kuluttaa,
Mut nyt se on saanut
Seuraa
Sillä kanahaukka pilvien
Korkeudella liitelee
Eikä katseensa
Hiirestä katoa

Elämä on yksinkertaista
Kunhan ei erehdy
Nykyajan
Kotkotuksiin
Tuumaa hiirikin
Kun ymmärsi
Ajan käyneen

Harmaantunut lato...

Harmahtunut lato pönöttää hieman
Kenollaan
Ikivanhuus on harmaantunut
Hirsiinsä
Siin näkyy
Iänkaikkisuus
ylväs on kurkihirtensä
Vuosisatainen
Eikä se tahdo viellä luovuttaa,
Vaan huomiseen kurkottaa
nojaan hirsiseinään  ja tunnen
Aikojen alkuun,
Näen huomisen
Sarastuksen

Rotan raato eduskunnan rappusilla...

Rotan raato
Kellistelee eduskuntatalon
Kolmannella
Rappusella,
Kuoli
Valheen nuolemiseen
Jota siniset laulattelivat ja
Keskustapuolue hurmiossa
Tahditti

Sipilän koalitio.....

Satatuhatta on
Saanut työtä,
Mut kortistossa on
Yhäkin
Puolimiljoonaa,
Sillä nuo satatuhatta ovat
Tempputyöllistettyjä ja kahden
Euron kulkuväkee suomenlahden
Tuoltapuolen,
Thänks vaan sipilän
Koalitio!

Kesytety ihminen....

Kesytetty
Ihminen seisoo
Ryhdikkäänä marketin
Kassajonossa,
Sillä ämpäreitä on jaossa

Viinakaupan myyjä....

Viinakaupan myyjä
On hymytön
Sillä asiakkaina ovat
Kohtalon
Masentamat,
Ilopäivien hylkäämät
Papit ja vähemmän
Uskovaiset

Luoja..

Luoja tukistaen
Rakastaa jotta
Elomme hyvin
Päivittyis

Siniset hetki...

Aamun sininen hetki ja
Avautuva taivaanranta,
Sen siniset askeleet joita
Saattavat hennot tunnelmat,
Siniset tunnelmat,
Avaan itseni
Menemään

tahattomuudet...

ihminen syntyy
viattomana,
mutta hänet kastetaan
tahattomuuksiin

sote ja hallitus...

sote kaatuu
kokemattomiin
politiikkoihin joita hallitus on
täydellään,
se on valitettavaa sillä
ihmisten terveys sidottiin
maakuntamallisiin kuvioihin, joiden maaherrana
keskustapuolue hyvästi niittää

turhuus...

turhuus on joillekkin
arkea,
ainakin heille, jotka siitä
nauttivat

poliitikot...

politiikot yltävät
ihmisten varoilla
hyvinvointiin,
mutta
ihmiset heidän vuoksi
pahoinvointiin

arat asiat...

arat asiat
kuiskataan
päivänselvät huudetaan

paras demari...

paras demari
on
kokoomukselainen,
sillä sen sukujuuret ylettyvät
köyhäntorpan aikoihin,
mut kokkari
on jo syntyessään
kop kop kommari,
sillä hän tahtoo
kaiken

tuloshakuinen...

tuloshakuinen
ihminen
on
opintoveloisaan,
muut
kyntävät isiensä
takametsissä

ihmisen totuus...

ihmisen totuus
on
harhaa,
Sillä
hän kutoo sen
mieleisekseen

pienet hetket...

pienet hetket
ne hetket joita et
huomaa ovat
elämäsi kultaisempia

kovis...

kovis on
haurain,
sillä hänellä ei ole
tukea

luojani...

luojani on minua
korkeampi,
kerroksittain viisaampi
ja ennenkaikkea
luojani

sote...

sote on tärkeää,
maakunta vähemmän,
sillä emme halua
kolmatta verottajaa

Tyhjä....

Tyhjä kaikuu,
Täys paisuu
Joten sopivasti on
Sulavempaa

kotikoivu...

kotipihan koivu
muistuu ain,
tunnen sen tuoksut
iät ajat
kaipaan sen jykevää
runkoa johon nuorena
turvauduin,
muistan koivun lämmön ja
itsevarmuuden heikkouksieni
hetkillä,
kotipihani koivu on saattanut
elämääni ain
vaikka olenkin toisilla
main

perkeleen kekäleet...

vaikeroimalla ei itkukaan
hymyile
ei tuska syleile
vaan olotila polvistuu
loppujaan kohden
nöyrystyy

siksi ryhti suoraksi
vaikka katkeraa
tekis
perkeleen kekeleet
hiillostuis

Eläminen...

Eläminen on
Syömistä ja juomista,
Sekä niiden perässä
Juoksemista

joutavanpäinen...

joutavanpäinen selittää
sillä hän haluaa hellittää
ennenkuin hommat pelittää,
siksi hän on joutavampaa

iso syli...

luojalla on iso
syli
niin iso
että sinne
pahakin mahtuu

uudet lapset...

ihminen on hetken lapsi
ohikulkevan hetken
    ja sen jälkeen
tulevat uudet
lapset

sinitaivainen aamu...

sinitaivas tähtineen
puolikuu peipponen
ja
aamun ensimmäiset hetketkensä
tuntuvat
hyytävän tuima ilma joka
siirrättää pipoa syvemmälle
ja laittaa kadututtamaan ettei
ole villasukat jalassa,
mut näillä mennään

tyhjä taksi saalistaa asiakkaita,
kävelen mieluimmin
vastaan kävelee yötön mies,
hän on tuttu reiska jolla
on veto poissa,
ojennan tupakan kuten aina,
emme puhele,
ei tarvitse

aukaisen työpaikkani oven,
tuttu tuoksu,
ihan uusi talo ja homeessa,
on kuulemma uusimmalla
tekniikalla rakennettu,
kolmessa kuukaudessa,
yskin ja laitan mentolin
suuhuni,
jotta näyttäisin
tavalliselta

vanha ihminen...

vanhalta ihmiseltä
kannattaa
kysyä neuvoa
pulmiin,
sillä hän tietää kokemuksensa
voimalla
             oikeammin

lakko...

lakko on heikomman
vahva ase,
niin vahva ettei sitä
mielellään käytetä

luonnon monimuotoisuus...

luonnon monimuotoisuus
elättää
terveemmin

vastaalkaja...

entisyyttä
ei vastaalkaja
tunne,
siksi hän eilisiä lukee,
vanhoilta utelee
sillä entisyys määrää
tulevaisuuden tahdin ja sen
avulla voi tämänkinhetken
askeleensa mitoittaa

vanhus...

vanhukselle lapsuus
muistuu mieleen,
vaikka kaikki muu olisikin
unohtunut,
hän muistaa lapsuutensa
pihapiirin,
työt ja aherrukset,
pihakoivun ja saunapäivät,
vanhus muistaa kuin eilisen
päivän lapsuuden ilot ja surut
siksi hän sillointällöin hymyilee
vaikka vaivat ovat kannoillaan

ilta...

elämä on illasta
kevyempää
vaikka lapikas painaa,
hartiat päivästä väsyneet
ilta on hetki
jolloin mieli kutoo
mukavuuksia ja viimein
tyynyttää
peitonalle peitottaa,
siint alkaa matka
unimaille makoisille
yönselän mittaisille
josta aamurusko
sulansovussa herättää

kokoomuksen sylienkeli

demarit on luotu
forssan illassa,
mutta tänään he
tuskin sitä muistavat

demareiden tulisi muistaa
isänmaan turvallisuus,
sen pitäisi muistaa
historian tapahtumat

ihmisten taloudellinen
hyvinvointi on
tienattava,
se ei synny ilman työtä,
eikä sivistyksen tuomaa
arvomaailmaa jossa aukeaa
monet talouden avaimet

demarit mainostavat itseään
suvaitevana puolueena,
sitähän se ei ole,
vaan nurinpäin

jos työntekijäjärjestöt
eivät turvaisi palkansaajien
etuuksia  olisi työmies
puilla paljailla, sillä demarit käyttävät
ihmisiä ihmiskilpinään, eikä aja näiden
etuuksia

demarit on kokoomuksen
sylienkeli

suruttaa...

kun kovasti suruttaa
silloin käännän
matkani
luonnonhelmaan,
astelen mättähältä toiselle,

istahan
luonnonkivelle,
haistelen elämää joka
on syvintä hyvää,
hiljaisien hetkien
elämää

saatanan lahtarit...

maaseutudun
tuhoja on
keskustapuolue,
se puolue, johon
viljelijät luottivat,
se puolue joka yhäkin
väittää suojelevansa
elävää maaseutua
se puolue on nyt pääministeripuolue
ja viljelijät ovat yhteiskunnan orjia,
kiitos keskustapuolue ja näkemiin,
sillä en ikinä enää äänestä
lahtareita,
saatana

alunpää...

alunpää on ensiaskel
se liike jonka vauva ensiksi
tekee
se on alunpää
myöhemmin hän treenailee sitä
liikettään sulavammaksi ja samalla
syntyy muitakin liikkeitä ja vihoviimeinen
liike jonka hän tekee
on
harakiri,
luonnollisesti

Viaton...

Kun joudut
Yhteiskunnan
Nylkykoneeseen
Tiedät mitä on olla
Viaton keskituloinen

Ehompi...

Ihminen on
Uudistuva luonnonvara
Ja
Entistä ehompi

64 maakotkaa...

Suomeen tarvitaan
Hävittäjien sijaan
64 suorasyöksyistä
Maakotkaa,
Sillä niitä ei vihollinen
Tavoita

Puistonpenkki...

Liian voimakkaasti
Eletty elämä
Ei jätä
Puistonpenkille muistoja

Mestarit....

Liukkaan kelin
Mestarit
Menevät

Työhöntulotarkastukset....

Työhöntulotarkastukset
Ovat samantuntuisia
Kuin ripille pääsy,
Mut papille riitti
Nimmarit

Topi ja toivoton....

Sininen tammikuun
Kaheksaskolmas aamu,
Leutosäinen ja unisininen

Luonto kukkii
Kuurankukkiaan
Ikihonkakin kannattaa
Lumikinosta joka on sen
Ylimmän oksan kainalossa
Juuri siinä kanahaukan pesässä
Siinä josta viime suvena lähti maailman tuuliin topi ja toivoton,
Nuo kaksi haukan pojannulikkaa joiden
Elämää seurasin koko kesän

Vanhuus...

Vanhuus on
Kaunista
Sillä silloin silmät
Ovat avautuneet

Helsingin maaherra....

Sote ja
Helsingin
Maaherra
Ovat eri
Odotushuoneissa

Ammatikseen ajavat...

Ammatikseen
Ajavat ajavat
Väärää kaistaa

Tulevaisuus...

Tulevaisuus
On
Yön päästä
Aamun sarastaessa

Paavo Väyrynen....

Väyrysen Paavo
On
Politiikan hyvämieli
Siksi saa taviksenkin
Kiinnostamaan yhteisten
Asioiden tilasta
Hän on erittäin suosittu kansan
Syvissä riveissä  ja tän tähen
Hän näyttää keväällä
Nykypolitiikoille närhen
Näppylät

vastattu...

silloin on hyvin
sanottu,
vastausta ei
kuulu

elämän näköinen...

olen elämän
näköinen
jokapäiväisen,
entisaikojenkin,
mutta näen viellä pitkälle

kurrenpoika...

kurrenpoika kiertää
pesäpuutaan,
ikipuuta ikihonkaa,
hän hymyillen kiertää,
sillä tänään on kaunis
pakkassää
iloelämän kaunis hetki
kaunis tammikuisen päivän
hetkenretki
jos ei huolenhäivääkään sillä
liitokotkakin tähystää
morsiantaan sillä onhan kevät,
elämänkevät

jalo...

ihminen ei ole
jalo,
vaan
ajankuva,
milloin mitäkin

maakunta...

maakunta,
läänikö tahi
elyn valtakunta,
yhtä samaa, mut nyt sovitellaan
uusia poliittisia kuvioita,
sillä keskusta tahtoo
kaupungien herraksi, sillä
maaseudun takametsät on hakattu,
eikä siellä ole ristinsieluakaan,
äänestämässä

maaseuvunpuolue...

maaseuvunpuolue puolusti
ennenvanhaan
maanviljelijöitä,
mutta sitten
astui teryleeninousukkaiden
aika ja he
muuttivat kaapunkiin,
opiskelivat ihmisiksi jotka
ääntivät hienoja sanoja,
syntyi keskustapuolue
ja siitä alkoi maaseudun tuhoamisvimma

ostettiin yhteiskunnan virat,
isot kadunpätkät ja arvoautot,
tienattiin herttuan arvonimet ja pienemmätkin
tohtorin tittelit,
sillä olihan heillä  maaseuvunpuolueen
takametsät hakkaamatta

tänään maaseuvun tuotteet tuodaan
kaukomailta,
maaseudulla herrastelevat
valkopyllyiset tikat joita tiirailevat
luonnonhelmoista ihastuneet
uusavuttomat keskenjääneet,
mutta yhäkin monessa pellonpientareella
nököttää lato ja sarani jotka kertovat, että
kerran täällä asui ihmisiä jotka halusivat
elää omillaan, he olivat sukua jukolanjussille,
jota ei maailman ihanuudet eikä herttuaitten arvonimet
houkutelleet, heille riitti kotnurkat ja kiulullinen sahtia

arvokas ihminen...

arvokas ihminen
ei halvasti
elä,
ei passaa sillä muuten tyyli
hajoaa

tusinoiden valehtelijat...

yhden totuuden
puhujat ovat
tusinoiden valehtelijoita

lahden ohikulkutie...

lahdessa on
ohikulkutie
sinne monen kulkijan
tie vie,
siksi kivijalkamyymälöiden
ovet entisyyttä myyvät

terveydenhoitomme...

terveydenhoitoamme vaivaa
päättäjien päätön tauti,
siksi kansalaiset
kärsivät

hallitus aloitti tarmokkaasti,
mutta sitten
poliittiset intohimot
astuivat
leikkauspöydälle ja parhaan
kirurginsakkin laittoi
maanvaivojen selittäjäksi,
tilalle kärräsi toivottoman
paikkaajan jolla tyhjänhymy
kauniita puhuu,
mutta jälkensä tyhjän sylillisiä

ydinonnettomuudet...

ydinonnettomuuksien
kukkivat luonnontuotteet
kukkivat kaunista kukkaa,
mutta ovat syvänsisältä
saastuneet
saastuneet monen sukupolven
ajan,
niin pitkän ajan

hallitus....

hallitus hyvää tarkoitti,
mutta joutui lopultakin
katsomaan
tyhjään ikkunaan,
ikkunaan jossa ei näkynyt
ketään

tavallinen ihminen...

tavallinen ihminen
on
alennuksessa,
sillä hänet on
ulkoistettu,
hänen suurin merkityksensä
on äänestää
ja katua sekä kävellä pitkin
katuja joissa on pelkkiä matuja

näpinvoiteet...

viisaina pidetyt
ovat eturivissä
aitiopaikoilla
näkyvillä toistensa kainalossa
tekoviisaat 
kirjoista oppineet
mutteivat mitään eläneet
he
eivät katso taakseen
sillä siellä
elämänviisaat itseoppineet
kylänkulkijat suutarit
heitä joilla on näpinvoiteita
taivuttaa elämä
elettäväkseen

uhkarohkea...

uhkarohkea
ei kakistele,
vaan hyppää
pää
kolmantena jalkana

poskilihas...

mieli on
ihmisen jaloin
elin,
silmät näkevin
ja
poskilihas vahvin

tyynytään...

politiikkaa tehdään
mielinkielin,
sitä arvostellaan
ankarinmielin,
mutta lopulta
tyynytään

nato...

nato on raskas liitto
raskaampi kuin rauhanliike,
mutta samanheimoinen kuin
vastustajansa,
siksi niiden kanssa ei kannata
pyhänpäivän liittoa solmia

ystävät...

ystäviä voi olla
kourallinen
tahi
koko
lastillinen,
tärkeintä on heidän
todellinen ystävyys

kataja...

kataja on sitkis
puu,
niin sitkis,
ettei sitä pölkkytehtaalle viedä,
eikä vessapaperitehtaille,
eikä siitä tehdä mitään
muutakaan hyödytöntä

lapaset...

lapasilla on merkitystä,
ainakin silloin
kun niin tuntuu

siperia...

siperiassa ei hymyillä
sillä siellä on kylmää,
niin kylmää että sekin
jäätyy katseista
siperiasta ei voi tykätä
sillä sinne pääsee vain
karkotusilla, semmoisilla
karkotuksilla jossa lukee
hyvästi

hiljaiset hetket...

hiljaiset hetket ovat
tasaisia
kävellä
niiden kanssa mieli
tunteilla tunteilee ja huominenkin
raottuu
valoisammin,
ne ovat tuokioita joita silloin tällöin
eteen sattuu
ne ovat oikeita tähtihetkiä
elämän hyvemmän
puoliskon tuokioita

kotimaa...

kotimaa on
kaunismaa,joillekkin se on
thaimaa,
toisille shawinmaa,
mutta jokaiselle
synnyinmaa on
isänmaa, johon on
juuret
syvimmät

Pakkanen...

Pakkasella ei
Kärpänen
Lennä,
Mut hiihtäjänuori
Hohtavilla hangilla liitäen
Lentää
Sillä nyt on hänen kelinsä

aamuvarhainen...

aamuvarhainen on
varovaisen hiljainen
aamukahvin tuoksuinen
tutuntuntuinen ja äänetön,
hetkentutut  askeleet menevät
suljen oveni

päiväni on valoisaa
tutunoloista
se täytyy hetkistä ja
pidemmistä,
sovituista mutta
joskus intutuutionkin
mittaisista

lintulauta...

punatulkkuparvi
lintulaudan alusmailla
herkkuja popsii,
mustarastaat sivummalla
kuntaas
harmaapäätikka läskipalloa hakkaa,
kurrenpoika vierestä seuraa,
sillä hällä jo posket täytenänsä
pakkanen paukkuu joten lintuset
lintulaudalta evästä pitkänyön
tarpeenverran syövät,
mut kurrenpoika hieman
säästöönkin keräilee

kevät...

kevät luo
elämää
pitkäntalven nukuttamaa
silloin silmut aukeavat
silmätkin ja mielen mukavat
sillä niin on hankiset lumivalkoiset
ja auringonsäteet lämpöiset ettei
luonnonluomat
enää halua horrostaa

eduskuntavaalit...

sotea -ja maakuntauudistusta
tulee nyt joka tuutista,
sillä ilmasto on nyt
kevään vihreää
siellä loikkii
ulkomaan
eläjäkin
siksikin eduskuntavaalit
monen ohimoja kutkuttaa,
mutta sairasta avunpyytäjää
ei moiset puheet paranna sillä
maakunta isonee ja hoitopaikat
kauaksi karkottuu, joten siinä on
valinnanvapautta kerrassaan

pikkupikku varpahille...

maailmassa ei ole
takarajaa
ei eteistä eikä kattoakaan,
sil
elämässä on tilaa
vaikka virkata
villasukat
lapsenlapsille
pikkupikku varpahille

Politiikka...

Politiikka on
Eturyhmien pelipöytä,
Siin pelataan
Tavallisen ihmisen
Pelimerkeillä

kevätilme...

kevätilme on
valoisan tuntuinen
pajunkissan pehmoinen
hohtavien hankisten kaltainen,
siksi kaikkkialla näen vain hymyileviä

ilo...

ilolla ei ole
kotia
siksi se ohimennen
tuntuu

dösä jätti...

elämä on arkea,
kylmiä varpaita ja
vilusta vapisevia
olkapäitä bussipysäkillä,
sillä dösä jäätyi alkumetreilleen

ihminen osaa rakennella
arvokkaita komistuksia,
muttei mahda luonnonvoimille
mitään,
ei edes parinkymmenen asteen
pakkaselle joka laittaa tietokoneen aivot
niin huurteeseen,
ettei arvokkaassa laitteessa pelaa nuu,
kuin vika valo,
himmeästi sekin

Kylmästi.....

Pakkasaamuna
Hymyilyttää
Kylmästi

Pienet asiat...

Pienistä asioista
Kehittyy suurempia
Jos vain haluat

arkipäivät...

arkipäivissä
olen
kotoisimmallani

aikainen aamu...

aikainen aamu,
kellokin viluissaan
sillä aina aamuisin on vilu
vaikka hiki hatussa heräis

pakkanen näyttää
sinisilmäiseltä
katulampun valokiilassa,
laitan asenteeni menosuuntaan,
en puhele vaan
avaan tuootapikaa
työpaikkani oven

tänään on kaikenlisäksi maanantai
joten ei mun tarvitse
olla hehkuvimmallani,
senkun olen kuten muutkin,
maanantaikappale

hoitavoida...

suomi elää
metsistään,
myös henkisesti,
siksi  niitä täytyy
hyvin hoitavoida

rakkautta...

rakkautta on
kuunvalon pisara,
joka verhonrakosesta
sinut puolenyön maissa
hyväillen unelmiin herättää

eduskuntavaalien -19 lopputulos...

seuraavien eduskuntavaalien
tulos on jo selvä!

sdp saa äänistä 30 %
kok                   20%
persut                15%
vihreät               15%
keskusta             10%
kommunistit         5%
hjallis                    2%
väyrynen               2%
siniset                    1%

hallituksen muodostavat
demarit
keskusta
vihreät

ja sitten onkin kestettävää
seuraavat neljä vuotta,
mutta siihenhän oommekin jo
tottuneet

varakas ja varaton...

varakkaalla ja varatomalla
on se ero,
että vain toisella
on
varaa valkata

sote...

sote kuumensi
tunteet
mut nyt
sitä ei taida
moni muistaakkaan,
vain he jotka siitä eniten
hyötyisivät,
terveysjätit ja heidän asiakkaansa,
tavalliset
entisten terveyskeskusten jonottelijat

kateellinen...

ihmisen ei pitäisi
olla liiaksi kateellinen,
vain vähäsen
senverran että se saa
ponnistelemaan
    ei yhtään enempää
sillä se lamaannuttaa,
faktahan  on ettei
tyhjätaskusta köyhemmäksi
eläissään kerkiä

vilu...

talvipakkasilla on
syytä
ajatella
lämpöisesti,
muuten tulee turhan
vilu

satumailla...

joki virtaa ain
alaspäin,
siksi kauniimmat
järvet on ylempänä
ihan lapin satumailla
poronjäkälien takamailla
jossa neljä tuulta yhdessä
tunturinrinrinteitä hyväilevät
revontulet loimuavat lapinjounin
laidunmailla
siellä jossa sanat ovat turhia sillä
niillämain luonto ja ihminen hyvin voivat
ovathan he yläjuoksun rintehillä tunturin suvanossa
hyvässä sovussa jossa ei kieroiltuja sanoja tavata

valoton tie...

ilta on monesti valoisampi,
kuin päivänhetket,
jolloin mieli
tuntojaan kantaa
jolloin tuntuu ettei askeltakaan
saa
ei kätensä ojennu
ei selkänsä kumarru
on vain
valoton tie

haikea...

haikea on hankala tila
semmoinen hetki
silloin tuntuu
lopulta

kaivopuisto...

kaivopuistossa
viihtyvät
hyvinvarustetut
siksi siellä
tyynikin tyyntyy

pilkuntarkka...

ihmisen ei tulisi
moneksi jakaantua,
mutta sinnepäin kannattaisi
jalkautua,
sillä silloin näkis enemmän
eikä mieli ois enää niin
pilkuntarkka

ilta hämärtyy...

ilta hämärtyy
ja mieleni tyynyttyy
pääni päivästä painuu
hyvinmielin unimaille
makoisille peitottuu

päivänselkä taakseni
taintuu
iltarusko varjoni
luokseni luo
annan hetken ajatuksilleni
kerrata päivän työt

jotkut hetket päivässäni
mieltäni kuvituttaa
mut
annan olla
sillä hevosellani on isompi
pää,
joten aatelkoot enempi,
hyvää yötä

muodinmukaistuneet...

ihminen ei kehity mihinkään,
vain vaatteensa ovat
muodinmukaistuneet,
ihminen on se sama
rääkyvä apina
melonipuun latvassa,
josta oomme ainoastaan
karvattomiksi kalvenneet

kovat sanat...

kovastikkin sanotut sanat
eivät kuulu,
ellei niitä
tuntevilla silmillä
sanota

kevään eduskuntavaalit...

kevään eduskuntavaaleissa
suuvaahdossa
ilmastokysymyksiä
karsitaan,
sillohi pakolaiset ja muut
ulkomaalaiset ovat monen
vauhkopään
mielenhuulilla,
mutta ei siellä sanaakaan sanota
pienentavallisesta ihmisestä,
joita on enemmistö isänmaassamme,
heistä,
jotka eniten tarvitsisivat
puolestapuhujiaan
eduskuntaan

luonnonlintu...

luonnonlintu
itkuttaa,
sil sen elonpiiri on
kaavoitettu
sähköautojen akkujen
tuotantoon,
mutta kuntajohtaja hymyilee,
sillä monta veroeuroo kunnan
kassaan kilahtaa,
joten huithait luonnonlinnun
mielenmaille

politiikan tarjotin...

politiikassa on kolme
tahtii
oikeisto polkee vaurasta mahtii
vasemmisto omavaraisempaa,
populistit noukkivat
irtopalasii,
siksi
veronjyväset ovat
jälleen tarjottimella

ihminen kypsyttää...

ihminen kypsyttää
itseään
eläissään,
jotta olis täysin mureaa
poislähtiessään

seitsemän hyvää...

seitsemän hyvää vuotta
seisemän huonoo
ja nyt elämme
puolta välii
huonoo

lentovero...

linnuille ei saa
lätkäistä
lentoveroo, mut
turhan liitelijöille
kyllä

Ymmärtämisen taito...

Ymmättämisen taito
On hyvä taito,
Sillä ilman
Sitä
Olet
Yksin

pääkaupunki...

pääkaupunki
elää
vaikka aamuvarhainen
loimuaa satamanvaloista
kadut täynnä hiljaisia jälkiä,
yön sammuttamia joita koristaa
juuri satanut lumikerros

taksiautot suhaavat harvakseltaan,
pulut kyyhöttävät
kolmensepän patsaalla,
ihastelevat taidetta
mainosvalot lietsovat
ostohalukkuutta
mutta linnut tyytyvät
pikaruokalan murusiin,
illan viimeisten jättämiin

harva täältä on
kotoisin,
useimmat eivät mistään

olemista...

ihmisen elämä
on olemista,
jokapäiväistä touhuamista
hetken hiljaisuuksia
äänekkäitä
olemisia
pois menemisiä
   lopullisia
mutta sytymisen ihminen taitaa

kukannupusta kukkaan kompiampaan
kangasvuokkonakin joku komistelee
toinen horsmana herrastelee
päivänkakkarana paistattelee
jotkut talviihmiset kuurankukkina
sievistelevät

jotkut...

jotkut elävät suuren
elämän
toiset omansa
useimmat
jokapäiväisemmät

hetket koskettavat...

hetket koskettavat
vaikka ohi menevät,
koskettavat vaikka hipaisevat
enemmän koskettavat kun
katseet kohtaavat
hetket eivät
pysyviksi jää,
hetken vain ja sitten
näkemiin
vain muiston hetki
jää

talvisodan veteraani...

kylmä pohjoistuuli on
tyhjentänyt
seutukunnan,
paitsi ei kylän
viimeistä asukasta,
talvisodan veteraania,
joka kantaa sylillisen
puita keittiöönsä

kylä tyhjeni jo leutosäiden
aikaan,
pellot paketoitiin ja metsät
hakattiin ja muutettiin
jakomäkeen,
paitsi yksi ei lähtenyt,
sillä talvisota opetti
pysymään asemissaan

tarvitsemme hallituksen...

emme tarvitse natoa,
tarvitsemme 64 hävittäjää
   tarvitsemme hallituksen
joka tämän ymmärtää,
emme kaipaa
halpuutettua ulkomaista
kaipaamme tuoretakuulla
tuotettua kotimaista
   tarvitsemme hallituksen,
joka tämän ymmärtää

kaiku...

kaiku vastaa
kun sille huudat,
puhumalla et
tavoita

vuodet vaihtuvat...

vuodet vaihtuvat,
vaikkeivät mihinkään,
ihmiset vaan

aikuinen...

aikuinen ihminen voi muuttaa
tapojaan,
muttei
nuoruuttaan

kevät on kaunis...

kevät on kaunis kukka,
sen tahtoisi maljakkoon
koko
pitkäksi talveksi

suutahtavat...

ihmisiä ei kannata
moittia,
ei ainakaan pahantekijöitä,
sillä suutahtavat
helposti ja kääntävät
katseensa

napajäätikkö...

suomi on englannista
etääntynyt,
moskovastakin,
mutta napajäätikkö lähestyy
meitä,
eikä se ole kiva juttu,
vaikkakin on vanha tuttu

savusilakka...

savusilakka on
merikala,
muikku puruvedestä,
kalakukkomuikkukin,
mutta savustetut muikut
ovat
pihlajavedestä,
jotkut kuusamon kitkojakin

luonnonluoma...

jos ihmistä ei
kolota mistään
hän on ryhdissään,
   jos hän on hyvällä tuulella
eri häntä sivutuulet heiluttele
ihminenhän on
luonnonluoma
vaikka sattumallakin on
osansa

kevät on kaunista aikaa...

kevät on kaunista
aikaa,
mutta viellä komiammaksi
se somistuu,
kunhan vaalit on
pidetty

vastarannankiiski...

ihminen ei osaa  uida
taaksepäin,
mutta vastarannankiisket
taitavat

hallitus uhrasi...

hallitus uhrasi
lapsiperheet ja hyvitti
heille kuuluvat etuudet
ihmisille joille ne eivät
kuulu

onneksi keväällä on vaalit
ja kansa saa
sanoa mielipiteensä
heistä

kiky ja työhevonen...

työhevosetkin tekevät
nykyään
töitä
osapäiväisesti,
jotkut liinaharjat
ovat ihan kikyllä heitetty kiertämään
raviratoja,
mutta ei kilpailijoina vaan
lananvetäjinä,
heitä kaikkia yhdestää harmistus
koko hallituksen touhuun,
kun kaurakauhallisella joutuu
pitkin suomea laukkaamaan

linnut on demareita...

puolet suomen linnuista
on demaritaustaisia,
ainakin ne jotka
lauleskelevat
keväästä

Lehmän hermot...

Navetassa on
Lehmiä
On myös heidän
Lapsiaan
Heitä yhdistää hermoton fiilis
Sillä heillä on lehmän hermot
Jotka eivät laukee
Kuten lypsäjänsä,
Myös
Roborttikin laukee ennen
Ennenkuin lehmän hermo edes
Punastuu

Yhen kerran....

Ihminen syntyy
Yhen
Vaivasen kerran
Eikä
Ei viitsi elää
Täysin rinnoin,
Vaan puolet elämästään
Nukkuu levottomasti ja
Lottoo vimmatusti vaikka
Lähtiessään ei saa nahkaansa
Kummempaa viedä

Ikuinen....

Ihminen ei
Elä
Ikuisesti,
Onneksi

Pakkasherra...

Pakkasessa tunteet
Viilenee,
Siin
Kuumakalletkin
Jäähtyy
Siks pakkasherra sais
Konfliktialueillakin vierailla

Talviaamu...

Raikas talviaamu
Kutsuu mukaansa
Siksipä paan
Sukset jalkahan ja
Suuntaan auringonsäteiden
Luistattamana kuurankukkien
Puutarhaan
Tuonne hohtaville hankisille
Joissa elämä punaposkisena
Hymymielessä hiihtelee

Pitkä aika...

Pitkä on lyhyt
Aika
Elämän pituinen ja
Kuoleman kaltaisen
Odottava
Hetki

talvipakkanen...

talvipakkanen
tutisuttaa
jos
ei oo kintaat käsissä,
varpaat töppösissä,
turkinkaulus tanassa
ja kulmahousut jalassa

avaruuden kokoinen...

varhainen aamu
tarjoaa
tilaa
se suo sinulle
avaruuden kokoisen hetken

luottamus...

luottamuksen kautta
kaikki
rakentuu,
vain vaivaiset ja hometalot
muuten

luottamus on side
joka avulla
pärjätään ohi heikkojen
hetkien
suonsilmäkkeitten ja työtehtävien

luottamus rakentuu
tekemisistä
sanomattomista sanoista
asioista jotka yhdistävät

elämänsä yrittäjä...

elämänsä yrittäjä
päivästä toiseen jaksaa,
hymyileekin,
mutta vasta kun helpottaa
sillä elämänsä on
juoksujaloilla rakennettu
aamusta iltaan
pakerrettu

arotieni...

arotieni
suonlaitaan vie
lumpeenkukan
rantamaille
luonnonkukan suvisille
vedenneitokaisille jalottuu

käyn tänne usein
ainakin silloin kun kaipaan
sisäistä mielenhyvää
luonnon syvimpiä kuiskauksia
niitä elämäni suurempia tunnelmia

matka suolammelle kulkee
arotieni kautta
sieltä kangasvuokkojen
rintehiltä
luontoäiteen asuissijoilta
sieltä kuljen onneni
rantamaille

aamu...

aamu ei viel
valjennut
vaan
hiljaisuus on täyttänyt
hetkien tienoot
Äänet nukkuvat
tähtitaivas  niitä tyynyttää
kuunloiste keinuttaa
Sillä
on luomakunnan hiljaisin hetki

arjen yli...

ihminen elää arjen yli
sillä
hän tahtoo
juhlissaan heilua
eikä ymmärrä
arjen merkitystä

Alusasu....

Ihminen on
Elämän
Alusasu

nurkkasokeus...

ihminen helposti
nurkkasokeutuu,
    ihan hetkessä,
siksi ole
elämäsi hetkissä,
avaa uteliaisuutesi mieli,
kokeile ja hypistele elämää,
sillä sieltä aukeaa sinulle avarammat
huoneet joissa nurkkasokeus ei pesi

puolikas ohikulkija...

elää et voi
puolikkaasti,
silloha
et kunnolla 
nukkuskaa,
et päivänvalon kanssa tanssahtais,
syysmyrskyissä pelossais,
et
voi elää puolikkaasti,
sillä silloin olisit
vain ohikulkija

tunnontarkat...

tunnontarkoilta
lähtee
tukka,
luonnollisista syistä,
mutta tuuheapäisiltä huit hait,
senkun töyhtöään lakkaavat

yksinkertaisuus...

yksinkertaisuus auttaa
monimutkaisissa
asioissa

turhuuden taival...

turhuuden taival
on yhdentekevän menevää
siin ei ole mielenkiinnon askeltakaan
ei mutkan mutkaa jonka jälkeen alkaisi
aamuauringonmaa

turhan tuote....

ihminen ilostuu
pienestä
surustuu mitättömistä ja
rakastuu
turhanhetkestä
sillä ihminen on hetken tuote
himolla herätetty
eläväinen
luontokappaleitten turhimmainen

Talvinen mieli....

Talvinen mieli
On
Kirkkauden tyyni
Siin ei mielipahat loista
Vaan hohtavat
Hankiset
Elämänlatua hiihtävät

Vaijennettu mieli....

Vaijenettu mieli
Ei suuria
Elä
Ei edes itsensä vertaa
Sillä hänet on kuolemanpelolla
Pesty

Elämännälkä....

Sisältörikas ihminen
Itkee ja nauraa,
Hän höpertelee sekä  viisastelee
Usein pitkällään makoilee eikä silloin
Hälle mikään maistu,
Mut hetkosen jälkeen
Elämännälkä häntä
Hymyhuulillaan jälleen
Rettuuttaa

Hetki...

Hetki voi olla
Ikuisuus

Puoliksi tehty ihminen....

Puoliksi tehtyä ihmistä
Ei
Voi korjata tahikka
Kausihuoltaa

luminen maa...

luminen maa,
kaunis ja valkoisen pehmeää,
raikkaan pumpulimaista, näen
punaposkisia ihmisiä ja kurrenpojan
joka häntäänsä jahtaa

lumi paljastaa yölliset
kulkijat,
parin vipeltäjän jälkiä en tunnekkaan,
mut
luonnon pienempien ovat

laitan sukset jalkaani ja
meen,
hymyhuulin hiihtelen

vastarannankiisket...

vastarannankiisket nykivät
ain,mutta onneksi
heillä on
vähän sanottavaa,
vaikka vaivanpalkkana asioita
sotkevatkin

työhaastatteluun lonka-sopimuksen saattelemana

huomenna
työhaastatteluun,
mukanain ammattiliittoni
lonka-sopimus, joka on merkittävä
sopimus työmarkkinakentillä, näillä
kilpaitetuilla kuljetusalan markkinoilla,
mutta sekään ei kaikkea merkitse, vaan se
että olet itse kilpailukykyinen kuljettajamarkkinoilla
niillä eväillä moni ovi avautuu, mutta kohtalolla on osansa
tässäkin , mutta sille ihminen ei voi mitään, eikä tarvitsekkaan

hallituskauden synkin saavutus....

tämän hallituskauden
aikana
on saavutettu paljon
hyvää,
mutta myös paljon
kurjuutta,
eikä vähiten heille,
jotka ovat tehneet konkurssin,
sillä se on tämän hallituskauden synkin
saavutus

kansanedustajat...

kansanedustajiksi
aikovat
lupaavat tuhat ja yhtä hyvää,
mutta tuskin saavat
aikaiseksi
sitä
ensimmäistäkään

merkitystä...

yhtään huonoa päivää
ei ole,
sillä jokaisella
on
merkityksensä

Kangasvuokko....

Ihminen ei
Ole
Harvinaisuus,
Kangasvuokko on

Ihmisen arvo....

Ihmisen
Arvo on
Hänen toimissaan

Kuunsilta....

Tähdet kukkivat
Unelmia
Ne suovat hetken
Kävellä kuunsillalla,
Sillalla jossa ei näy arjen
Varjoa

Talvi...

Talvi on
Raikasta aikaa
Sillohi voi hiihellä,
Luistella ja mäkiälaskia,
Talvella voi pitää pilkkihaalareita,
Juua pullon viinaa lämmiikkeeksi  ja
Laskea persmäkiä

Ylpeys....

Ihmisen tulisi
Muistaa
Et
Ylpeys käy
Lankemuksen edellä

Ainut..

Ainut
Ei
Ole
Yksin

Ihmisen tie...

Sukupolvesta
Toiseen
Kulkee ihmisen tie

Työhöntulotarkastus....

Työhöntulotarkastuksessa
On
Neuvolameininkii,
Punnitaan ja silmien
Kirkkautta
Vahitaan

Tauti....

Ihmisen täytyisi
Olla
Terve,
Ainakin vähäsen,
Sillä silloin ei hänessä
Tauti pesi

kiuru...

kiuru ei laula
tammikuussa,
silloin ne tanssivat
tasangoilla, siellä etelän
tasamailla,
siksi muistelen
viime suvea, sitä suloaikaa
joka viiden kuukauden päästä
jälleen koittaa

Vihan sokaisema.....

Vihan sokaisema
Spesialisti
Ei tunne
Pilkun tarkasti
Vaan vihansa summassa
Kaiken niittää

Kukkii...

Nykyelämä
Keskittyy
Taajamanvaloihin,
Muualla vain
Luonto kukkii

Kansanäänestykset....

Kansanäänestysten
Tulokset
Eivät ole
Kenenkään  mieleen,
Vähiten vastustajien

Kehuu....

Se joka elämäänsä
Kehuu
Ei puhu omastaan
Vaan toisen
Tuvasta

onneton hyvintoimeentuleva...

onneton hyvintoimeentuleva
ihminen
katsoo ihmisiä
joilla on hankalaa,
mutta onnellisuuden hyvinvointia
silmissään
hän kadehtii heitä
huippukalliin auton
ratista,
hän elämänsä uraohjus
ei voi tuntea
kirpparivehkeissä kulkevien
hyvinvointia,
sillä on ylennytty ylempään
luokkaan

aattelua...

eläminen ilman
aattelua on
menoa ja meininkiä
ja ain
jälkiensä siivoamista

Työ...

Työ on
Ihmiselle enemmänkuin
Elannon lähde,
Sillä
Se on sosiaalisen
Mielenlaadun tulolähde,
Siksi se laiduntaa hyvinvointiaan
Työn kautta

hyvä ihminen...

hyvä ihminen ei kauas
kurkota,
ei toisten tielle,
eikä
  kenenkään
elämää rajoita,
sillä hän ymmärtää kokonsa
tarpeet,
elämänsä vaiheet

ajaton mieli...

ajaton mieli pitää
ihmisen nuorekkaana,
sillä hänen kasvoilleen ei elon
rypyt tartu
eikä mielenpahat uraa luo,
hän
on tunnontarkka,
niin tarkka ettei hänen
mielensä pahoitu joka
turhuuden sekunnistakaan

Kyniä.....

Arvokkaimmat
Ihmiset ovat köyhiä,
Niin köyhiä
Ettei heitä voi halvalla kyniä

Sinä...

Sinä
Enkä muita
Tiedäkkään

Porisevat....

Ihmiset
Porisevat,
Jutellen haastavat
Sillohi kun
Omia tapaavat,
Saattavat tuokioksi
Rupatellakin

Aika..

Aika ei ole
Tärkeää,
Vain sen olemattomuus

Puristaa...

Yhteiskunta
Puristaa ihmisen
Itseensä

Ymmärrrtään....

Yhteisymmärrys
Saavutetaan
Helpoimmin
Kun ymmärretään

Vaatetettu...

Täydellistä
Totuutta ei ole
Sillä totuus
On valheilla vaatetettu

Kiina...

Kiina on
Halvalla
Tuotettua

Hybermarket....

Hybermarket
Pullistelee
Tavaraa,
Muttei lähellä
Tuotettua

Menneisyys...

Meneisyys kutoo
Tulevaisuudet,
Se parsii myös
Ajankohtaiset
Sillä se on
Elämän tukijalka

Keväthanki....

Keväthanki loistosaan
kylpee
Siin luontoni mukavoituu
Ja saa askeleeni
Keveentymään
Nostan kasvoni kevätsäille
Ja tunnen enemmän kuin
Aikoihin

tavallinen ihminen...

tavallisen ihmisen tapaa
yleensä
joukkoliikenteen
kyydissä,
hän puhelee tavallisia
hän
hymyillen vastaa hymyysi
ja on sinun tuntuisesi

maanviljelys...

maanviljelys kukoistaa
jyvättömässä maassa
siellä
sivistyksen takamailla
joissa ei työaikalait
satoa niitä,
eikähä hallayöt tähkäpäitä syö
maanviljelys kukoistaa siellä
missä mikään ei kukkaan kerkiä,
siellä kemikaloiden luvatuissa
peltosaarakkeissa, siellä missä
kemikalio alikin aikanaan satoaan
niitti

toisin oli ennen,
silloin pienviljelijä
luonnonarmoilla
sarkaansa hoiti,
silloin jolloin ihminen
eli työstään,
silloin elettiin aikaa jolloin
arjella oli merkitystä ja leivällä
hinta,
silloin

tavallinen ihminen...

ihminen ja arjen
pyhätyöt
kevyesti pitkin päivää
iltaakohden venytellen
ylihuomisesta ei hajuakaan
ihminenhän on tullut
levottoman laiskaksi
arkipyhien kaltaiseksi
omankuvansa hukanneeksi
siksi ihminen on hukassa
jos bussi jättää väärälle
pysäkille tahi bitserian lähetti
ei tullutkaan

vankat...

turhan vahvasti ei koskaan
kannattaisi
sanoa
eikä kantojaan seiniin naulata,
sillä mikään ei ole
pysyvää,
ei vankat sanat eikä vankemmatkaan

kuurankukkien maa...

hohtavilla hankisilla
huolet joutuisasti jäävät
siel elämä on raikkaan
luonnollista, sil se on
kuurankukkien
maa,
aidonviaton kevätmielisten
ulkoilijoiden hyvänmielen
hetkonen

tiirailla...

jos tummasti ain
aattelet
et valoisampaa
hämärää koekkaan,
siksikin sillointällöin kannattaa
sysimustastakin etsiä valopilkku ja
sitä kohti tiirailla

kipeimmät heket...

ihmisen täytyis
joskus
istahtaa
itsensä päälle ja
katsella tuntojaan,
miettiä syntyjäsyviä,
sillä niistä on helpotusta
elämän kipeimpiin hetkiin

kaukaisuus...

askeleilla on mitta
mut
avaruudella ei,
sillä sinne ei kelpaa
ihmisen mittanauhat
ihminen on askeleittensa
mittainen
siksi hänen jälkensä ei
kaukaisuuteen loista

Ihminen on elukka...

Ihminen on
Elukka,
Ihminen on
Jalo olentokin,
Toisaalta
Ihminen voi
Olla mitävain,
Sillä onhan ihminen on alkujaan
Turhin luonnon luoma

Tähdet...

Maailmantähdet
Vain hetken
Hoilaavat,
Mut sinitaivaan
Ikuisesti

Kurjuus....

Kurjuutta ei kannata
Jalostaa
Vaan
Se pitää
Lopettaa

Herranvalta....

Kansakuntaa ei
Saa sumuttaa,
Sillä kansanvalta
On suurempi kuin herrranvalta

Tuittupäiset....

Harva ihminen
On jokahetken tyytyväinen,
Sillä useimmat ovat tuittupäisiä

Pelko....

Pelolla ei
Päivänvalo sammu
Sillä ei yökään aamuun
Valkene sillä pelko ei rakenna
Huomistakaan vaan se kytee tietämättömyyden varjokankailla

Järki....

Järki ei suutu
Vaikka kuinka
Tyhmästi
Sattuis

Turvallisuus...

Turvallisuus on
Yhteiskunnan
Selkänoja

Kevään eduskuntavaalit...

Kevään eduskuntavaalit
Ovat
Tulevaisuuden
Vaalit
Sillä silloin kansalaiset
Uurnille kiirehtivät
Ja
Sanansa sanovat

Pahat..

Isänmaa ei
Kestä
Kaikenmaailman
Pahoja

kelvoton hallitus...

kelvoton hallitus tarjosi
ovet
rikollisille,
nyt he vain
kaiken vastuun
maailmantapahtumille
siirtävät

isänmaa tarvitsee hallituksen
joka ajattelee
isänmaata,
sen jokaista jäsentään,
eikä sen tule nöyrtyä
raiskausterrorismin syliin

pienet murut...

elän pienistä
murusista,
murusista jotka
kerään elääksein

raiskausterrorismi...

raiskausterrorismi on
majoittunut suomeen,
sitä majoittavat
hallitusherrat,
joilla on muuten
mukavaa

tulisipa keät
ja uudet vaalit,
jolloin ihmisillä olisi
mahdollisuus vaihtaa
nämä vihoviimeiset
tuholaiset

karahko...

lannistamaton mieli
on
tiheäsyinen,
ikipetäjäisen
vuosisatainen
se on
kalevalaisen kansan mieli
jota ei maailman myrskyt
keinuttele,
ei hallayöt lakastuttele,
sillä se on isiemme
juurakko,
lannistamaton elämän karahko

tummuva ilta...

tummuva ilta
tarjoaa
hetken, jota et
päivänvalossa nää

ilkeä vieras....

kuinka kaunis onkaan
kotomaani,
mut sen sinivetisiä rantoja
värittää
vihanmeri. jonka
toivat vieraat tullessaan,
he joita avosylin autoimme,
heille turvasataman tarjosimme,
nyt he
meille turvattomuutta luovat

suomessa on muhamedin laki...

suomessa on
muhamedin
laki,
sillä hallituksemme
päälaki tarjoaa nuoriamme
itämaisille tietäjille, jotka käyttävät
heitä hymyillen hyväkseen

hallituksemme täytyy vaihtua,
jotta nuorten terveyttä
ei alttareille
vuodatettaisi

isänmaassamme täytyy
voida elää
pelotta,
tämä hallitus on luonut
alttarin pelolle

pitkänmatkan taivaltaja...

pitkänmatkan taivaltaja
tietää entuudestaan
et matka taitu
ellei etene

pahuus...

pahuus kukkii
jos sillä ei ole
kaitsijaa

taseet tuottamaan...

taseet eivät tuota
turvallisuutta,
sillä osa turvallisuudesta on
poliisien resuussien riittävyys,
nyt kaduillamme toimivat viidakin lait,
koska poliisilta on säästetty työnteon mahdollisuudet

tunnen katseesi...

tiedän katseesi,
aistin
tunteesi,
mutten näe sinua,
kaipaan,
mutta iltani on pitkällä

sipilän hallitus...

hallituksemme on
vähätellyt poliisien merkitystä
yhteiskunnassamme
siksi moni ihminen itkee

sipilän hallitus
uhraa nuoret tyttömme
teuraaksi
vierasmaalaisille ja sitä kannattavat
äänestyskelpoiset ihmiset, joilla ei ole
huolenhäivääkään

presidentti ja sote...

ihmisen terveys
on sotessa määritelty,
mutta missä on ihmisen koskemattomuus
turvattu?
  pelkäämme pian kaikkea
huomisesta avautuvaa,
siksi
toivon presidentin
ojentavan päättäjiämme
perusaisioiden tuntemiseen

hallituksemme...

hallituksemme on antanut
nuoret tyttömme
pakolaishirviöiden
huostaan

pääministeri vähettelee,
sisäminiteri enemmän,
ulkoministeri odottaa
hyvää toimenkuvaa
euroopasta, siksi hänkin sanaton,
vaikka suulas mies ennenaikojaan

presidentti on nyt
avaintekijä,
hänen täytyy viheltää
peli poikki
ja passittaa
raiskaajat tulosuuntaansa,
omiensa joukkoon jossa heitä odottaa
inhimillisempi tuomio...

aatesuunnat...

kommunismista tulee
mieleen
elämän kamaluus,
kapitalismista
mahdollisuus,
vihreydestä seinätön tulevaisuus,
demareista ajattomuus, joka on ajansaatossa
väljähtynyt,
mut oon parsinut heistä
tulevaisuuteni,
hyvistä suurista
vaikeimman helpon,
seuraten aikaani,
siksi
tavantakaa koputelen
aatesuuntien ovia,
jotta pysyisivät
parasta ennen päiväyksiä

tasavalta...

tasavalta tanssii
demokratian tahtiin,
siksi
siinä ei ole muuta tahtii

tuomita...

ei kannata tuomita
etukäteen,
sillä
hänhän vailla pölkkyäkään

maalaiselämä...

maalaiselämä on
väljempää,
siksi siellä ei tunkkaset
tunteet tuoksu,
ei ratikat kolise,eivätkä
puolihullut alasti juokse,
sillä kuutamoyöt kuohitsevat

maaseudulla tunnetaan ja
tiedetään kulmakunnan
pienimmätkin,
siksi heinähattuja on vaikiaa
huijata,
vaikka tyhmänpilvet varjostais

kevään eduskuntavaaleihin
on montaa turhaa tyrkyllä,
rikollisen kasvoista elelijää,
mutta heillä on puolueittensa
raamit kaulassaan

maalaiselämä aukaisee
ihmismielen salatuimmatkin,
siksi sieltä viljeltyy jalopitoisemmat
kansanedustajatkin

presidentin ohjakset...

jos presidentti
ei pysty
ihmisten pelkoja
poistamaan,
silloin kansa ottaa ohjat
omalla tavallaan

oulun raakuudet...

oulun raakuudet ja
leastealaisuus,
siinäpä syntyjä syviä
maahanmuuton jyviä

hyvinvointiministeri...

hyvinvointiministeri jakaa
kansalaisille
palkintojaan,
hän ruokkii huomistaan
vaikka kevät on syksyntynyt.,
hän on ison puolueen
maksama nukke
hän
ei vastapuolelle
kumartele, sillä he ovat vain ohikulkijoita,
yhteiskunnan ajattelijoita,
evätkä kokoomuspuolueen
sitkeimpiä orjantappuroita

maailmanloppu...

maailmanloppua on ennustettu
iät ja ajat,
mutta nyt se tulee,
sillä aamuauringon säteet
eivät kohdistu
riihenseinän alimpaan hirteen,
vaan kolmanteen, siihen josta hevonen purrut palasia,
nyt
täytyy pakata ja mennä
huithelvettiin,sillä aikaa
on tosi vähän

politiikka...

politiikko
joka
ei tunne
totuutta  
     kaventuu,
sillä valheella ne vastustajatkin
ratsastavat,
semmoisia heppuja eduskunta kaipaa kevätsäillä,
siksi sinne on monenmonta hymytöntä
jälleen
kärkkymässä

kaukana avaruudessa...

kaukana avaruudessa
asuu alkuihminen,
se joka ei asettunut
maankamaralle vaan
siirtyi jalomille ilmakkaille
nyt
on tullut aika
hakea sukunsa alkulähteet,
vinttikaivo ja lehmänkanttura
sekä
kanantipunen luokseen,
siksi iltaisin näet tähdenlennon
jika lähimetsikön taakse
kätkeytyy

susihukkanen...

lumikinokset
peltopintareella antavat
jänöjussinpojalle
oivat leikkipaikat ja
suojaavat susihukaltakin,
joka vesikielellä jussia jahtaa,
muttei hänen matkaan millään kerkiä
sillä kinokset ovat luontokarvansa
väriset ja hankikanto tassujensa kannattamaa
siin ei sushukkanen jälille kerkiä, vaan tassunsa
kinoksiin uppoavat ja niille ilolintu variskin makiasti
naurahtaa

altakapea...

ihminen jolla
on ainvain
ikävät mielessä
on
altakalpean hehkumaton
elämälle

lumikukkanen...

lumikukkanen kinoksella
auringon lämmössä
hehkuaa,
kauneuttaan kukittaa
sinitaivasta vasten itseään
keinuttaa,
lumikukkanen ei maljakoihin
sovi,
sill sen juuret syvällä
hohtavissa hankisillä,
kevään korioilla pientareilla

herrannylkkäset...

hallitus leikkasi koulutuksesta,
se leikkasi poliiseilta,
mutta nyt samat
herrannylkkäset vaalikiimassaan
tahtovat resussien lisäämistä,
juuri niitä supistamiaan

poliittinen historia...

poliittisen historian
sivut
ovat
verisiä,
ne ovat petturien sivuja,
kavaltajien tyysijoja,
ne sivut kertovat politiikan
syvimmästä perimmästä
joita palvovat tämänpäivän
poliittiset päättäjät koska
heidät on sidottu petoksen
liekaan

lahden kaupunki...

lahden kaupungissa on
komiat hyppyrimäet,
muttei yhtään
hyppääjää,
ei toriakaan,
vaan pelkkää
ohikulkutietä

valtameret...

valtameret erottavat,
joskus
lopullisesti

rakkaus...

rakkaus tuntuu teininä,
mutta vaikuttaa
myöhemmin

saudi-arabia...

saudi-arabiassa on paljon rahaa
ja pahaa,
siellä elää suvaitsemattomuus ja
kuningashuone,
jonka ovelle ei voi
alamainen koputtaa,
se on maa jolla on
maailmanvaltaa,
jumalatonta arvovaltaa,
eikä siellä ei ole
luonnonkaunista

arkipäivä...

arkipäivä on kuivahkon
kalpea
jossa pärjää vuorikiipeilijän
asenteella
ja pyhäkoulun opettajan
opeilla,
arkipäivä
on tuhansia minuutteja,
joita ei näy missään,
ne alkavat aamusta ja illasta
tyynyttyvät

maailmankuva...

kaikkien ihmisten
maailmankuvaan
ei kuulu
ennakkoluulottomuus
vaan he hakevat kaiken
ikävyyksien kautta,
sieltä
pessimistin syvimmästä kolosesta

kauppala...

kauppalassa on hiljaista,
yksi katu
ja pyhäkoulu,
sokos ja elanto,
hankkija ja k-rauta,
kauppaoppilaitos,
liikeelämän jalotuslaitos
ja minä,
köyhän kyykyttämä pikkuporvari,
jolla on maitotilillä ostetut
teryleenihousut

jään pois hakaniemessä,
ratikka jatkaa matkaansa,
meen torille,
ihmisten keskelle,
en enää
kauppalaan,
vaikka haluaisin

turhan tuliainen...

turhan tuliainen
on
haitallekkin haitta,
se on joutavallekkin
turhaa,
koska sillä ei ole
tyhjänkään
arvoa

luontopolku...

luontopolulla on hiljaista
onhan sininen hetki,
kuun ja aurinkon juttuja.
päivänvalon ja hämärän
hetkiä,
sinisiä oloja,
jolloin luonto on kauniimmillaan,
sen äänet vaimeimmillaan,
ilma jota hengitän on
kevyen kevyttä
mieleni tasaantuu
kumarran luontometsälle
sillä se on ihmisen elämän
enmmän

ikkuna...

ikkuna tulevaisuuteen
on
sumuinen
siin on  menneitten pölyt
tuskapäivien kivut
ilot varjonaan
rakkauden ja kadotusten
jättämät heijastumat
pyyhin sormellani
lasinpintaa
näen pilkahduksen hyvää ja
menemisen arvoista

meen enkä
taakseni jää
olen kevyempi kuin painoni
olen hyvänmielisempi
kuin sanani
kuunkehrääjäkin laulaa mulle
se joka ei koskaan laulele
tulijoille

lihaperseet......

päivänkuva suomesta
on työntäyteinen,
jolla elätetään
pakolaisnimikkeillä
saapuvia lihaperseitä
   tänne on
tullut maailmanpaholaisia
joilla on ihmisen kasvot, mutta paholaisen mieli,
he ovat
muualtatulleita raiskaajia, jotka
eivät välitä inhimillisistä
perusarvoista tuon tuota,
nauraa räkättävät ja menevät
ja
me jäämme itkien
tuskaamme

maailmanpakolainen...

maailmanpakolainen
astui oulunjunaan
asettui sijoilleen
kylväen hirveyksiä
joita ei aikaisemmin ollut
kuvattukaan,
tuomion hetkellä hän hymyili
korkeimmalleen,
uhrit itkivät läheisilleen,
käännän katseeni hänestä poispäin,
pelkään kuollakseni
vaikkei hän minulle mitään voi,
olenhan
kristitty,
perkeleen noituma
savolainen

en ma suuri oo...

en ma suuri oo
en
koivunoksan
kokoinen
en
oo
oon vaan
kokoni suuruinen
läppäpuun kokoinen
arjen pyhien
pyhittämä
tavallisen ihmisen näköinen

sinitaivas...

sinitaivas tähdillään
kukkii
yönsylissä kuulahassa
pakkasyössä
meen lenkilläin
mielihyvin meen
sillä mun on hyvä ja
huoleton mieli
enkä matkassain
mielipahaa kanna
en pienenpientä
harmiakaan,
meen vaan sinitaivaan
tähtien tähdittämällä tielläin
meen eikä varjokaan jää

tavallinen ihminen...

tavallinen ihminen
on näköises
aamupäijän näköises
iltahämärien
varjos
hän on
tuttus ihan oma nuttus
aamusta ilytahämäriin
päivänkoitosta huomisen tuliaisiin

valkotunturin tyttö...

elämä on valkotunturin
tytön tuntuinen,
kauniinpuhuvan
tytön,
jolla on saamelaisen silmät,
luonteensa
tunturin pyhittämät.
elämän rakastamat,
hän elämänkaunis ja vaatimaton,
nejäntuule tyttö,
joka elämää hankisilla
rakastaa

alakuloinen....

alakuloinen syysilma
sateisena kukkii
vaikkei tähdet viellä tuiki,
onhan sateinen syyspouta vailla
valonkipinää

tämmöisinä hetkinä ei
suuret kuvat hymyile,
pienet vain,
mutteivät nekään tosissaan

ihmisen on elettävä
valosta kuun pimeimmillekin
hetkille,
on mentävä aamusta iltaan,
syysvarjosta kevään ensimmäisiin,
jotta voi naamaansa näyttää

haastat...

kun puhelet sanot
ja
haastat
toisen kuulemaan,
joskus ihanvaan
itekseen

yhteiskunnan päättäjät...

yhteiskunnan päättäjät jotka
eivät halua turvata
kansalaisten
elämää
täytyy
vaihtaa,
sellaiseen on mahdollisuus
kevään vaaleissa

pakolaisraiskaajat...

tulevien eduskuntavaalien
suurin kysymys on,
kuka laittaa
pakolaiseraiskaajat
sinne mistä tulivatkaan
siihen ei pysty
heikko hallitus,
vaan
siihen pystyy
hallitus,
joka arvostaa
lapsiamme

presidentti...

kun hallitus on
vaalien kesyttämä
on presidentin aika
näyttää ovea
pakolaisille jotka eivät
sitä tarvitse

turvapaikanhakija...

aidosti oleva turvapakahakija
ei raiskaa hyväntekijänsä
lapsia

taivas...

taivas on korkialla
ihmiskunnan ulottumattomilla
siksi sinne katseet iltasella kääntyvät
jumalan pelossa vääntyvät
armonpalasta anomassa
mut turhaa on haaveet
nuo
sil
    kaikki on lopunalkujen
mielikukkasia

notkeutuksia...

ihmisen mieli ei ole
raikas
sil siellä on
jokapäivisiä jutunjuuria
arkipäivien
kumarteluja,
pyhäpäivien notkeutuksia

hetket...

hetket joita ei ole
ovat
kauneita,
sillä niissä
elämä on viattomillaan
vailla kaikenmaailma kuvia

kun surettaa...

kun surettaa
lähen
luntometsään,
siel
lauhutan mieleni
täytän sen luonnon kuiskauksilla
sanattomilla tuoksuilla
raikkaan elämän
mielihyvällä

ystävyys...

ystävyys
on sulava tila
se kestää tyynen myrskytkin
jos
yhteistä perintöä
kantavat

pakolanen...

pakolainen,
sinä apua anoit
se sulle suotiin,
mutta sitten
auttajallesi murhetta
tahallas tuotit,
olet
rikollinen,
pahempikin

isänmaa...

isänmaa on
talvisodassa
koeteltu ja hyvän taitavaksi
taivuteltu,
siksi se kesähelteilläkin
hyvältä tuntuu

yhteinen pappi...

ihminen on
paljon,
yhteinen tuttavuus ja naapuri,
ilonpilaaja,
ilomielinen, mutta yhteinen
pappi
yhdistää,
vaikka se on harmaa
ja puhelee monotonisesti
ja katselee taivaanrantoja

päätepysäkki....

ihminen ja elämä,
luontopuu lintuineen,
itken kun näen kaatopaikan,
paskahuusin ja metron suuaukon,
sillä siellä on lopunalun päätepysäkki

arki...

arki
on totuutta,
kuivakkuutta
mutta kuitenkin
parasta ihanuutta

ajan käyttö...

ajan käyttö
on
tätäpäivää,
ennen siitä
nauteskeltiin mennen tullen,
kunhan kuivakkaat sivutuulet pois
lennelleet,
tänään aika on leimattua,
sillä on hetkensä jolloin se omistaa
sinut

ajatukset...

ajatella voi itsekkäästi
moniulotteisesti tahi
vaikkapa itsekkäästi,
mutta ajatukset synnyttävät
helpoimmin asioita,
joissa huomioidaan
toisin sanojat

samantapaisia...

elämä on brismalla
asiointia,
citymarketillakin,
elämä on tavata sivumennen
muitakin
samantapaisia

olen omillain...

olen omillain, kun
en yritä itsestäni pois,
en kuvankauniiksi,
en toisenlaiseksi rikkaaksi,
en jaloveriseksi
en tuulen nopeaksi,
riittää
kunhan vain pysyn nahoissain
    sillohi olen
itselleni kaunis,
niin kaunis että voin jokainen hetki
syvemminn voida

jumalanarmo...

hiljaisuus on avaraa
luoden elämäni suuremmaksi
saaden näkemään metsänrajankin
taa
sydänjuurien syvyydelle
rakkauden alkulähteille
jumalanarmon
pohjattomalle

ohisivuutin....

kun katson hohtavia hankisiä,
kuuntelen luonnon hiljaisuutta,
luontolinnun hiljaisuutta,
käpykyysen hetkosia,
taivaanrannan avaruutta
olenkin kuullut kaiken,
kaiken sen minkä aiemmin
kiireissäni ohisivuutin

päivänselvää...

mikään ei ole liian vaikeaa
vaikeaa on vain
    lähteminen/
    ylösnouseminen/
    elämänsylliin meneminen/
niiden askeleitten jälkeen
kaikki onkin päivänselvää

hymyile...

joskus elämä pelottaa,
ainakin vasta-alkajaa,
ihmisen alkua,
mutta kyllä se vanhojenkin
kuvetta kaivattaa
mut siihen tautiin on
lääke luonnonluoman ja
se on niinkin yksinkertainen, että
    älä hätäile,
tee se mikä
tuntuu luonnollisemmalta,
jätä muut väliin ja hymyile
itselles,
kiroa ja ravistele
ja
viellä päällepäätteeksi
hymyile

kurrenpoika...

kurrenpoika
metsäpolulla hyppii,
ilosta hyppii
sillä hän näki juuri
emäkissan,
paksun mummonkissan joka
oli tullut jolkuttelemaan
polulle

kurrenpoika heitti käpysen mirrille
mut eihän tämä paksukainen
sitä kiinni saanut,
pyyhki vain viiksiään sillä niihin
oli jäänyt kermaviiliä aamiaiselta

kurrenpoika ei viitisinyt
mummonkissaa enempi häiritä,
sillä
nyt sen täytyy keritä
kuusenlatvaan juhlimaan
variksenpojan luo, sillä tämä täyttää
tasan vuoden

kulkulupa...

elämällä on kulkulupa
mutta sen voimassaoloaika
loppuu
viimeiseen hapenvetoon,
siksi eläissään kannattaa vedellä happea
sielunsa kyllyydestä

talvimieli...

talvimieli
on hyvämieli,
sillä se syntyy
hyvästä ulkopukeutumisesta,
sillohiha on töppöskeli.
punatulkkujen aikaa, jollon
elämä mukavasti narskuu,
talvimieli ei joutavia murehdi
vaan hohtavien hankien kanssa kilpaa
kiiltää, hyvää mieltä kaikkialle heijasastaa

säät....

talvi on raikas
ja huurteinen,
sisälämmin ja kuurankukkainen,
siitä ei voi saharassa
nauttia,
sillä siellä on
toisenmerkkiset
selssiukset ja faarenhaitit

elämänviisaudet...

elämänviisaudet kuuluvat
vanhuksien huulilta,
nuoret niistä huithitot,
sillä periväthän he ne
kuitenkin

yksinkertaista...

ihmisen elämä on yksinkertaista,
senkun aamulla suljet ovesi,
illalla avaat
ja sammutat itsesi,
valotkin,
kunnes taas aamulla teet sen uudelleen,
jotkut tekevät sitä
satavuotiaaksikin, toiset ylikkin,
 joskus tympäsee,
mutta on pakko sillä
muuten ei porukoissa pysy

ujot ihmiset...

ujoilla ihmisillä ei ole
mainetta,
vaan roistonpuolikkailla on,
sillä he ovatkn
yhteiskunnan taskuvarkaita,
hyväosaisten eliittiä

harras papinpoika...

harras on hieman uninen
papinpojan
sukulainen,
mutta hällä on
hyvä
pelipää,
siksi hän yökerhoissa viihtyy,
sillä siellä ilopitäjät helposti liikuttuu,
kun hän pelipöydässä korttejaan liikuttaa
ja näiden massit itsellen tyhjentää

ilta koittaa..

ilta koittaa
kun
hämärtää,
silmä luppasee ja aurinko mailleen
painuu,
silloin myös luontolintujen
laulu lakkaa,
ketunpojan jahti alkaa

lyhyt matka...

elämä on lyhyt matka
ihmisen
elämässä,
siksi se tulisi käyttää
nurkasta nurkkaan,
alusta loppuun

virka...

etäisyys kasvaa
huonojen ilmeiden
vuoksi,
se pitenee
puhumattomuuden teiden
mittaiseksi,
ellet virka
pikkasen

talven jälkeen...

talven jälkeen
tulee
lorisevien purojen
kevät,
silloin keltainen kukka hangesta pilkistää,
pian myös tuomi kukkii
ja kaikilla on valoisampi
mieli

arjen ihmiset...

arjen ihmiset pärjäävät
hyvin aamuhämärissä,
sillä he elävät ajassa
ruosteen ruskeassa
siin tuntuu kaikki
elämän vivahteet
siksi he näkevät

huominen...

älä jää
yksinäisyyteen
vaan
istaha ja kuluttaudu ilmoille,
sillä siellä huominenkin tuntuu

johtolanka...

elämässäni on vain yksi johtolanka,
elää soviaallisesti ja
mennä pois
ajallaan

työnhaku...

työnhaku on vaivaloista,
vaivattomampaa olisi
mennä vain
töihin

tilitalitiainen...

tilitalitiainen sirkuttaa
pähkinä suupielessään,
sillä se on tyytyväinen,
niin tyytyväinen, että
saa sirkutuksellaan
kevään heräämään,
sinitaivaan aukenemaan,
rakkauden tuomenmenkukat
kukkimaan

oikea...

maailmassa on monta
mieltä,
eikä yhtäkään
oikeata