keväinen aamu
ei viel
sarasta
sillä on pilkkopimeää
viiden korvilla
mut
tunnen sen tuoksun ja
kuulen puron solinan
aistin lintusten elämänilon
pihakoivun oksilla olevat
silmutkin pian
hiirenkorvilla
kissa pyrkii ulos
sekin venyttelee
ilomielen kevättään
vanha kolli
istahan ulkorappusille
poltan tupakan
paheen mutta sen kylkiäisenä
vietän hetken
elämäni keväässä
sen tunnelmissa
syvemmissä mukavaisissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti