kuljen kaitaa tietä
esivanhempieni
karsimaa,
yhteiskunnan viitouttamaa,
elän arjen
pyhiä,
rakastan hetkiä,
enemmän toisia
kärsinkin
mutta silloin hiljennyn
itseeni,
kumartuen heikkouksissani,
juhlin
onnessani ja
käyn
ain huomiseen,
siksi mun on sinua
vaivatonta katsoa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti