perjantai 9. elokuuta 2019

elämäni erakko...

olen elämäni erakko,
mutten venakko,
enkä turhan
tanakka,
enkähä punakka,
sillä oon vaaleata sukupolvea,
savolaista sukujuurta
josssa on puolikas karjalaisuutta,
tuota ilon ja hymyn
maakuntalaisuutta,
tänään asustelen
hämeen sydänmailla,
padasjoen nyystölässä,
päijänteen heiluttelen
kainalossa, josta näen kaikki
samat unelmieni tähdet,
kuin synnyinseudullainkin,
siksi iltaisin
sinnepäin hymyilen,
hennosti heilutan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...