pitkän peltosaran päässä
on toimeton lato,
mäennyppylällä
mökki,
asumaton,
sillä aika on vaihtunut,
ihmiselämä on siirtynyt
ruuhkasuomeen,
sinne kerrostalolojen syvempiin
kerään pientareelta ahomanssikoita,
näin tekivät mökin asukkaatkin
aikanaan,
tiedän,
sillä silloin elin,
olinhan mökin nuorin
tuokkosein on täynnä,
mutta katseeni ja muistoni
istuttavat
pihakivelle,
muistot, ne tulvivat elävästi
vaikka siitä on aikaa jo puolivuosisadan
verran
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti