kuihtuva kylätaajama
ei hymyile vaikka
seutukunnan ainoata
varista naurattaa,
mutta sillä on se verissä,
nauraa räkättää yhtenään
taajamassa ei kukaan liiku
nopiasti
sillä täällä on vanhaa ja hidasta
eilistä
minäkin ja sen totesin peilistä
vaikka polveni viellä ketterästi nousee
ja mielikin pikkupojan lailla palloittelee
uusia ihmisiä ei näy
vanhoja vaan
siwakin lopettanut
se enteilee
vielläkin
hiljaisempaa huomista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti