lämmittää
koronasta vaipunutta
mieltäni,,
se luo elinvoimaa
hapertuneelle ilmapiirille
nostattaen ryhtiäni
katsettani huomiseen
mustarastas pöyhii lehtikasaa
löytäen sieltä haluamansa,
katsoo minua hetken
mutta jatkaa
jälleen
touhujaan,
kuten minäkin
näinä aikoina
pienet ja viattomt asiat
ovat merkityksellisiä,
kuten tienposkessa kukkiva
~leskenlehtikin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti