loppuja
keskikokoisia
hetkien aamuja
väsyneitä tuokioita
se on tila joka elää yöstä
ja päivästä
kevään kaunudesta
syyspimeistä,,
elämää syntyy vain elämällä
kelohonkaistumalla
tahi muutenvaan pystyyn
kuolemisella
pyhimykset ovat maallistuneet, jokapäiväisiksi vahtuneet, mutta yhäkään en ole vielläkään tavannut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti