kurrenpoika,,

kurrenpoika

kiertää pihapuuta,

tuota ikimännyn

kaarnaista pintaa,

pintaa johon aikanaan

pollenikin hinkkas kylkiään.

,,orava leikkii ilollaan,

eikä se tarvitse siihen

käpystään, vaan se on

jemmattu kuusipuun koloseen,

tuonne variksen pojan

ulottumattomuuksiin ,,

 

lumi ei ole viellä verhonnut

pihamaata,

joten kaikkialla näkyy syksyn

haikeus, ruskan kalvenneet

 terälehdet,

menneen kesän haihtuvuus

 

taivas on sumupilven

peitossa,

siksi en näe luontolinnun

sulavia kaaroksiaan,

sillä se liitelee

lähellä sinitaivaan

pintaa, siellä missä

vapaudella ei ole hintaa