kaikkien pahojen
jälkeen
aukeaa
hyvätpäivät,
ne niityt jolloin
voin kävellä
kauniimmilla niittysillä,
arkielämän viihtyisimillä
suvielämäni taittamilla polkusilla
tantereilla.
kohtaloni kumpareilla joiden takana hymyilee
hyvähuomen,
elämäni eteinen
luokkayhteiskunta on sulautunut yhteiseksi vipeltäjiksi, siksi herrat ja narrit kulkevat samassa sovussa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti