kurota,
en elämäni matalikoille
sukeltele,
en,
vaan käyn päivieni kanssa
huomiseen,
tunti tunnilta käyn
ja etenen, sillä näen
iltaruskon jo
sarastavan,
iltaruskon
joka tyynyttää minut
pian unteni unimaille
itselleen kannattaa järjestää hetkiä, jolloin erkanet arjestasi, sillä siten et nurkkasokeudu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti