painuu tutusti
riihen taa,
sinne se hiljalleen taipuu
antaen illan tulla vaan
variskin tietää yöpuunsa
koittaneen painaen päänsä
siipensä suojaan
jonne unikin peitottuu,
mutta yksi on kulkija
jota ei nukuta
lain
muttei hän olekkaan
näillä main vaan sinitaivahan
korkeuksissa liitelee luontolintu
lennokkain sillä iltaaurinko
aantaa siivilleen vapaudenriemua ain
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti