elämäin,
miks tartun
kaikkiin elonmielen
turhuuksiin,
miks en vain olisi
omissa olossain
kahtelis ja kiertelis
sivulta
päin
mut luontoni on
luonut
minut
tämmöseksi
joka epäkohdan
tunkeilijaks
huomisten saroille
meen
ylväinpäin
kumartaen luontoni
luomille,
mutten
saatanoiden
palvelijoil
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti