aamunkoihin
on
viellä pitkän
uninen matka,
mutta kunhan saan
tän kahvikupposein juotua
olenkin jo puolimatkassa
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti