tunnu
mahtuvan mitään,
vaan ovat täynnä
arjen hämäryyttä
tunnettomuutta,
niissä
kuitenkin itää huomisen
tulevaisuus,
sillä ne elävät
hetket kerrallaan,
siten kun ne eteen
~tupsahtavat
älä riennä aikas ohi, äläkkä ahmi sitä mikä vast itämässä, huomisissa varttuvii, vaan elä hetkilläs, niinkuin luontopuut pensaat ja viljapel...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti