pitkän talven
hetkenhuokaus,
kaunis tuokioinen
elämän käpynen
joka syksymyllä pukeutuu
arkisemmin,
sillä kylmäntalven hankiset
~kuurankukkaistuvat
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti