syysaamu kolean
kuulakkaana
kimmeltää
pihanurmelta,
jossa siilinpoikanen viipottaa
kohti risukkoa jossa hänen kotonsa
varis päivystää tutun kuusen latvassa,
huuhkaja huhuilee
kauempaa,
minä tutulla aamulenkillä,
jossa en enää näe västäräkkiä,
en kuule leivonlauluja,
sirkkojen siristyksiä,
sillä
syksy on jo pitkällä
syksy on eloisan
värikäs,
vaikka luonto talviunilleen
taipuu,
sillä ruska on
pukenut lähitienoot
kirjavaksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti