kun katselet
ikimetsän
luontoa,
kuuntelet sen äänetöntä puhinaa,
hetkiä,
jotka hymyilevät toisilleen,
ymmärrät ettei sinulla olekkaan
kiirettä
katso asioita itsenään, äläkkä tee niistä pienempiä suurempia, sillä silloin ne pursuavat käsittämättömiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti