vihoja kantavat ihmiset
kävelevät raskainmielin,
varjon reinustamilla
päivänteillä,
joita ei kevätaurinko valaise
vihoja raahaavat ihmiset
eivät kylvä
mennessäään
hyvänpäiviä,
eivät heitä joista ilonpisarat syntyvät
vihoja kantavat ihmiset
ovat kantamustensa
vankeina,
josta vapautuisivat vain
istahtamalla hetkeensä,
katsomalla valoisemmin,
sillätavalla vapaammin, jossa ei tontinrajoja
laisinkaan,
olisi vain niityllä liihoitteleva kesäpäivänperhonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti