vaikka näkisin
kaiken,
tuntisin tuhannet,
en tietäisi mitään, ellen
saisi istahtaa kannonnokalle
ikimetsän siimeksessä,
istahtaa ja ihastella,
miettiä ja katsella,
olla ja enemmän,
sillä luonto tarjoaa kysymyksiini vastauksen
olemassaolollaan,
hetkenajan tuulahduksellaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti