lumipenkalla
tanssuttelee,
morsiamelleen lauleskelee,
hyväämieltänsä tuulettelee,
sillä onhan nyt kevään kaunehin päivä,
se hetki jolloin talvenselkä taittunut,
suven alku juurettunut
kurrenpojat petäjäpuuta
kiertelevät
emollensa huutelevat,
ketteryyttään jäniksenpojalle
näyttävät joka tasajalkaa lumipenkalla
hyppelee,
korviaan heiluttelee,
töpöhäntäänsä pyörittelee,
sillä hän jallittelee
ketunpoikasta
joka ensioppejaan evästykseen haeskelee,
siin
jänöjussi on voitokkaampi
ja kettuparka luikkii pesäkoloseensa
mielipahaansa tyynyttelemään
pihavaris kuusen latvasta
kaikkialle tiirailee,
eväitään haeskelee,
välillä lauleskelee,
mutta ei pidempiä aarioitaan lurittele,
sillä tienoo pian tyhjenis,
eväsmurusistaan heikkenis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti