kärpänen
hyppäsi kämmenelleni,
siin se huojui ja kahteli,
päätään pyöritteli,
mahtaili,
kunnes tajusi,
ettei hän enää ollut
talvitirsoilla,
siitä innostuneena
lensi
tuttuun lampunvarjostimeen
ja luulempa että aamulla se tanssii
nenälläni
hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti