kärpänen
hyppäsi kämmenelleni,
siin se huojui ja kahteli,
päätään pyöritteli,
mahtaili,
kunnes tajusi,
ettei hän enää ollut
talvitirsoilla,
siitä innostuneena
lensi
tuttuun lampunvarjostimeen
ja luulempa että aamulla se tanssii
nenälläni
sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti