ihminen joka on
täynnä vihaa,
kateutta
ahneutta,
ihminen joka ei osaa rakastaa.,
silittää hyvinpäin elämänsä aaltoja
on
paha ihminen,
sillä hän elää sodista,traumoista,
ikävistä,
hän rakastaa toisten kärsimystä,
janoa ja hidasta kuolemaa,
sellainen ihminen kuvastuu
ukrainaan tunkeutuneesta teurastajasta
elämänkukkanen
loistaa
karulla kalliolla,
yksin loistaa, sillä muut luonnokkaat
eivät viihdy jäyhällä luodolla,
jossa puhaltelee merten myrskyt,
eikä siellä ainoatakaan muuta elonliikettä,
ei edes kalalintua ahdikasta, vaikka tuolle suurinokalle
kelpaa olemattomatkin
elämänkukkanen kukkii luodolle
elämänvaloa,
sinitaivaan lintusille se on maamerkki,
laivojen kapteeeneille
majakka myrskyävällä merellä,
jossa ei rantojakaan,
ei horisontin juovaakaan,
on vain rajatonta merta,
jota korkeimmat voimat myrskyttää,
lempeät tunteet tyynyttävät
elämänkukkanen on juurtunut
pieneen
kallion rakoseen,
jonne sen juuret juurtuneet,
ikiajoista kasvaneet,
luonnonsomikksaiksi vahvistuneet,
sieltä se ammettaa kauneutensa,
elämänloistonsa,
joka säteilee
kaikkialle,
sinnekkin missä ei mitään,
ei hyvänpahaakaan
jos haluat olla jotain,
ole
oma itsesi,
sillä toista samanlaista
aarretta ei ole,
eikä tuu
minä,
elämänhylkäämä taivaltaja,
tavatessani sinut
rupesin näkemään tulevaisuuteen,
toivomaan ja rakastamaan, turhuuksista
luopumaan, tavanomaisuuksia välttämään, sillä
olet aarteeni,
elämäni kukkanen jonka en tahdu kanssani lakastuvan
ihmisen ei pidä
pelätä
jokapäänaukojaa,
vaan turhanolijaa,
sillä tämän aikeita ei voi ennakoida
ikimetsä ei kasva
pituuteensa yhdessä kesässä,
ei kymmenissä talvissa,
vaan se vaatii sadanvuoden tuuletukset,
arjenpyhien myrskysäät,
tyynemmätkin,
siksi se vankasti juurillaan humisee,
piviverhoja siirtelee,
luonnon monimuotoisuutta suojelee,
siksi ihminen,
älä karsi hyväntekijäämme,
elämämme ylläpitäjäämme
vappuna hymyillään
ja puhallellan ilmapalloja,
jutellaan mukavia
ja sitten onkin arki jolloin täytyy
pystyä ryhtinsä paremmin säilyttämään
elämänvalo loistaa
kirkkaimmin silloin
kun olet avoin,
vailla myrskymielien
varostumaa,
niitä hetkiä jotka peittävät
hymynmaan,
sillä elämänvalo tarvitsee
elämää ympärilleen,
niitä hetkiä joissa pienet hetket
loistavat luonnollisimmin
ihminen on osa
enempää,
siksi hänen ei tulisi olla
osaansa suurempaa,
sillä se on joltakin pois
asioita ei kannata
turhaan
murehtia, sillä ne tulevat,
menevät
sinusta riippumatta,
mutta on hyvä niille muistuttaa,
että olet tarpeeksi vahva
ne selättämään
elämän kukka hymyilee
hämärässäkin,
ukrainassa,
vaikka silmiään pyyhkii,
haavojaan nuolee,
poismenneitä suree,
sillä elämänkukka ei sammu konsanaan,
ei silloinkaan kun myrskynsilmä on luonut
kuolemanvarjon yllensä
ihminen suurentelee
ihteään,
kahtele vaikka
tsaari-putinin toimia,
katsele vaikka ylirikkaan suomalaisen
yliluonnottomia lausuntoja
toimeentulosta
ihminen suurentelee itseään
olemattomilla,
sillä ihminen on
turhanpieni,
kyvytön ja pahuudelle
vastustuskyvytön
ihminen on
toistensa lapsi,
siksi hän toimii
kuten toimii,
hänkin joka on sentään papin
poikanen
evontiedekansallispuisto
hankkeen
suurin vastustaja
padasjoenkunta
satsaa muihin,
luonnottomiin
elämällä yksinkertaisesti,
on sulla vähemmän umpisolmuja
avattavana,
sinulla on myös enemmän
tavattavana
sellaisia asioita joihin eivät
erikoiseläjät
kykene
olitpa rikas,
köyhä,
mitätön tahi enemmän,
et ole mitään,
ellet tunne itseäsi,
arvosta itseäsi,
omantuntos ääntä
kaikki eivät voi olla
varakkaita,
sillä jos näin olisi,
olisi ympärillämme
vain
-köyhyyttä-
ajattelet hyviä,
mutta toistelet eilisiä,
koska niiden kautta on
vaivatonta kulkea, sillä kaikki
on tuttua,
vaikket haluaisi enempää tutustua
ajattelet hyviä,
siksi sinussa elää toivonkipinä
joka eräänä päivänä johdattaa sinut
kulkemaan toisia teitä
ajattelet hyviä,
sillä olet nähnyt paljon
pahoja,
verhottuja hyviä,
totuuden kiertäjiä
pekka haavistosta
valmistuu
seuraava suomen presidentti,
sillä hällä ei ole
-turhantahroja-
antti rinteestä
ei tullut kaupunginjohtajaa,
ei edes
kunnon puheenjohtajaa,
sillä hän unohti
mistä on kotoisin
ihminen ei tarvitse
muutakuin
vatsansa täyteen,
kaikki muu on itsensä lihottamista
venäjällä olisi
vähemmän
valtiollisia varkaita,
jos heillä ei olisi
energiarikkauksia
metsä tarjoaa
~mielentasapainoo~
sillä se ei kysele,
tuomitse,
vaan se luo sulle hetken
johon eivät maailmanhälinät yllä
västäräkki herrastelee
keväisellä soratiellä,
evonikimetsien salokankailla
nakkellen niskojaan sinnetänne,
heiluttaen pyrstöään
ylösalas,
sillä sellainen on tyyli
tuolla harmaansomalla herrastelijalla,
joka hymyilee kevätpäivän pientareille,
joissa luonnonkukat nupuillaan,
sammalpeitteet eläväisimmällään
muurahaiset väistelevät tuota
nokkelanokkaa,
sillä se suuhunsa kaiken
liikkuvan nakkaa,
mutta ukkomuurahainen ei herrastelijaa
kavahtele,
sillä sitä lintu kavahtaa,
sillä onhan muurahaisella on mahtava asemahti rauhasessaan,
jota ei haisunäätäkään tahdo karvoihinsa,
saati sulolintu nokkivainen,
kevääntuoja herraskainen
soratie mutkittelee
pitkin metsäsalokankaita,
ikihongat ympärillään,
kansallispuistostatus tukenaan,
siksi täällä luonnon pienmimmät,
arimmatkin viihtyvät,
sillä täällähän ei ihmismieli
luonnottomasti karsi,
tehotaulouteen itseään valjasta
ken luontoaan
luonnottomasti karsii,
hän
huomisiaan huonontaa,
loppujaan jouduttaa
elämänpolut kulkevat
olosuhteitten
muovaamilla maastoissa,
toiset polut ovat todella risukkoisia,
jotkut
keväisen alavia
niittyviä,
jatkuvia jyrkänteitä,
kivikkoiosia alamäkiä
elämänpolkujen tienviitat ovat
usein harhaanjohtavia,
sillä ne lupaavat
vaivattomia
matkoja
elämänpolut vaativat
kulkijaltaan
otetta
jolla hän saa olosuhteet
muuntautumaan edukseen,
joskus se onnistuu,
joskus ei,
mutta
aina esteet raivataan
tahdonvoimalla
politiikot tarvitsevat
ihmisiä,
ihmiset taasen tulisivat
luontevimmin toimeen
ilman
-nilvekkäitä-
ihminen on tuulispää,
vähäsanainen,
mutta jutunjuurten ylettyessä
mielensä sopukoihin
juttua tulee solkenaan,
paitsi niiltä. jotka jatkokäsittelevät niitä
mielissään
evontiedekansallispuisto
olisi
luontokeidas joka tarjoaisi
ihmiskunnalle kampuksen
oppia tuntemaan
-juuremme-
entisajoissa on se hyväpuoli,
ettei niitä tarvitse elää
enää
alusta loppuun,
vaan torkahdella
siellätäällä
aika vanhettaa
-väkisin-
siksi pyrin matkustamaan
jälkijunassa,
etten ihan etummaisena vanhenis
ihminen on
käyttänyt aina toisiaan hyväksi,
itseäänkin,
siksi hänellä ei ole puolustajia,
kun uutta elämää jaetaan,
sillä
siellä on enemmistönä
.hyväksikäytetyt.
elän tavallisia päiviä,
ohimeneviä hetkiä,
joissa aamut tulevat
ajallaan,
päivät tavallaan,
illat kun olen väsynyt
elän tavallisiua päiviä
sillä en ole erikoisihminen,
en suberkorkea,
tilaa vaativa,
enkä edes huomionkipeä,
siksi mun päivissäni on
vähemmän esteitä
elän tavallisia päiviä,
joissa on
paljoin tuttuja,
ventovieraitakin,
mutta he ovat ohikulkumatkalla,
kuten minäkin,
mutta vasta tavallisten päivieni
loputtua
jos nevostoliitto
ei olisi romahtanut,
olisi herra putin tehnyt
tavallisia myyräntöitään,
eikä
maailmassa ei olisi
nykyisenlaista hengenhätää
maailmassa on
monta juttua,
niin monta ettei niitä kannata
kaikkia mennä tutkimaan,
läheisemmät vaan,
sillä siinä säästää aikaa ja useimmat
eivät sovi sinuun,
läheisyyden etsijään
israel ja kiina
tukevat venäjän ukrainan sdotaa,
sillä he tarvitsevat
venäjän apua yk:ssa,
kun muu maailma tahtoisi heidät tuomiolle
toiminnoistaan
saimaa on
suomen suurin,
kaunein
ja luonnollisin,
siksi sinne on vaivatonta
rantautua,
pysyväväisemminkin asettua
venäjä on
ukrainansodan jälkeen
maa,
jossa kohtalonkukat kukkivat,
mutta kukaan ei halua niitä
maljakkoonsa hakea,
sillä ne kukat ovat
verellä idätetyt
venäjä käy sotia
siellätäällä,
muttei palaa koskaan
rintamilta
ehjin nahoin,
sillä palkkasotilaatkin naarmuttuvat jos
sota ei ole puolustustamista
sattumalta maailmaan
synyneet
ihmiset ovat ihmeiden
tekijöitä,
muut haravoivat vain
vanhempiensä aikaansaannoksia
kirkko viihtyy
siellä missä
ihmisten rahat liikkuu,
siksi kirkko asettuu asetuskeskuksiin
iloinen itä-suomi
tarjoaa enemmän,
kuin
synkemmät kulmakunnat,
sillä siellä osataan
vaikeuksillekkin naurahtaa,
ikävänharmaille tuhahtaa,
siksi kuutostie on
lomalaisen tie,
joka levollisimmin lomanpientareille
vie
maailmn suurin
puukirkko seisoo jykevänä
kerimäellä,
tuolla kirkasvetisen
puruveden rantamailla,
jossa muikku hyvinmielin uiskentelee,
norppakin oleskelee,
tuol
elämänhyvän kotimaassa,
savonlinnan suvannossa,
siellä mihin punkaharjukin
puruveest
luonnollisesti kuvastuu,
jos ihmismielikin
hyvinpäin elävöityy,
sillä koko seutukunta on
maanpäällinen paratiisi,
luontoäiteen puutarha,
siksi siel on hyvä asustella,
lomamielellä loimittuu,
arjentöillään työllistyy
punkaharjulla on ennenkin
maailmantuulet
hyvinpäin kääntyneet,
joten se sopisi tämänkin päivän
elämänkylmien myrskytuulten
tyynyttämiseen
elämänkesyttämät ihmiset
tukeutuvat
jokaisessa käänteesään
johonkin muuhin kuin itseensä,
siksi täällä on vähän persoonia,
heitä jotka menevät oman päänsä johdattamina
tää on sosiaalidemokraattien
ja keskustapuolueen syytä,
sillä he paketoivat ihmiset
toisiinsa
kevähällä tunteet
rientävät
tunturipurosten voimalla,
siksi ihminen kevenee keväisin,
huokuu elämänonneaan heräillessään
kesällä ihminen
elämänniitylleen
viljavoituu,
elonpientareilleen asettuu,
onkii onnen murusiaan
ja kahtelee sinitaivaan lintusii
syksyn tullen
kauluksensa ylös nostaa,
saappahat jalkaansa vetäsee
ja talsii elämänsä lätäköis,
iltapäivänsä hämärässä
talven tullen
pirtinsä lämpimässä,
mieltänsä
kynttilänvalossa valaisee,
kolllikissaansa silittelee
kahellen,kun
talvipäivän lintunen
sikansa läskikylkeä
nakuttaa,
sen sian joka jouluruuaksi uunissaan
muhittuu
kansakouluissa
hallitsivat
opettajat,
jotka olivat kokeneet
nykyisyyttä enemmän,
siksi sieltä valmistautui nykyajan
vanhempia
tyhjyys ei tue,
ei kannattele,
huomisia suunnittele,
sillä eihän siinä mitään,
ei edes
tyhjän kalinaa,
kärpäsen viatonta surinaa,
itikan ininää,
eikä aamuaurinkokoaan hymyile
onnea et voi tilata,
vaan se tulee tekemisiesi
seurassa
onni ei juurru mihinkään,
antaudu kellekkään,
vaan sen onnenhelmet tipahtavat
eläväisen syliin,
hänen joka hyvään pyrkii,
pahempia kiertelee
onni on
siunaus,
sillä se astuu sisään silloin kun
sitä vähiten odotetaan,
sillä se ei tahdo suuria
vastaanottokomiteoita
nykyisyys on
eilisten lapsi,
vanhempiensa näköinen,
vaikkakin siinä on jotain
kauempaakin
syrjäänheitetyt tekevät
myöhemmin
ihmetekoja,
sillä heillä ei enää ole
entisyyden painolastia
kurkun taimenet
ovat eläneet
aikaisemmin
isovanhemmissaan,
siksi niiden ei tarvitse keväisin
mennä kouluun ja oppia siellä
elämänsä
perustaitoja
-tuottaa maukkaita kurkkuja-
maailmanlopussa on
paljon muistomerkkejä
alkuajoistaan,
sekä ihmisistä, jotka osasivat kaikenlaista,
mutta jotka eivät ymmärtäneet
kestävänkehityksen merkitystä,
sillä heillä oli kiire,
loppuunsa
punkaharjulla koet
elämänkauneutta,
sovinnollisuutta,
rauhanmielen askeleita,
joista ovat kautta aikain maailman isokenkäisemmätkin
nauttineet,
hyvinmielin itseensä sen luonnollisuutta saattaneet ,
sitä alkuelämän ihanuutta
joka hyväilee ihmismielen pohjukoit,
niin että näet elämänhyvyyttä sielläkin,
missä vain varjon maat,
sillä punkaharju
on
paikka jossa ihminen ja luonto kohtaavat,
eivät huutele
murjottele,
pahoinsilmin
altakulmain katsele,
vaan kevyissä luonnontuulissa keinuvat,
elämänmaisemista nautiskellen,
askel askeleelta toisiinsa tutustuvat,
elämänhyvyyttä maistelevat,
siksi siellä pienen ihmisenkin on hyvä olla,
ihan samoin kun luontoympäristömme pienimmätkin,
nuo sammalikon syvyyksissä asustelevat
elämämme ylläpitäjät
jos maailmassa
olisi vain
yksi ihminen,
hänkin osaisi olla,
putin tahi rauhanenkeli,
sillä se riippuu siitä minkälainen
fiilis hällä milloinkin
ihminen yltää mihin vain,
sillä hänellä on
jatkovartenaan
tahto,
tuo luonnollinen voimavara,
joka tekee ihmeistäkin
jokapäiväisiä
kun kohdalesi osuu
kohtalon kumaraisammat
hetket,
ota heidät avosylin vastaan,
mutta älä sijaa pidempiaikaista
vuodetta,
sillä heistä puuttuu elämänvalo,
tuo valontuikku jota tarvitaan
elämänpoluilla,
niillä varjoisimmillakin
hetket joita vain
sipaiset
jatkavat matkaansa,
kunnes tulevat aikansa päähän,
sinne jonne sinäkin olet matkalla,
siksi sipaise jokaista hetkeäis
ja janoa niitä lisää luokseheis,
sillä kun matkanne pää koittaa,
voitte toisianne kunnolla
rutistaa
huuhtikuust on
kesän
rappusil yhen askeleen
verran,
solisivien purosten verran,
pienten hetkien aamunsiristykset,
sinitaivaan
muuttolintusten liitelyit,
lehtipuitten silmukoit,
talitienttien titityit,
mustarastaan luritteloit
savonlinna
on
luontokauneuden kukkanen,
sillä sitä ympäröi luonnollisuus,
luonnonnotkot jyrkänteet,
vesistöt kirkkahimmat,
linnat ja kirkot mahtavimmat,
punkaharjut ja muut luontokohteet
luonnikkaat,salometsien arvokkaimmat,
jotka luontoäitee loi itsensä kuvaksi,.
luontokauneuden kukkasiks
ihmiset ovat sukupolvien
jälkeenkin
ihmisä,
tosin heihin on matkan varrella tarttunut
kaikenmoista
niin kauan kun ihminen
pysyy maanpinnalla
on
tulevaisuus tallella,
sillä avaruudessa hommat hoidetaan
luonnonlakien mukaan
ja ne kestävät iänikuisuuksia
ole urhea
itsellesi,
äläkkä avaa ensimmäistä ovea,
vaan rakenna elämääsi,
näköiseksesi,
vaikka se tapahtuisi vaivoen kautta,
sillä vain siten viihdyt
-itsessäsi-
ihminen on yhteiskunnalle
rasite,
sillä ilman heitä
ei tarvittaisi
niin mahottomasti sovittelijoita
ihminen elää
elinikänsä,
mutta muut luontokappaleet
pidempään,
sillä he kuuluvat maisemaan
jos et osaisi
lukea
kirjoittaa,
tuntisit enemmän
vähemmän
jos et tuntisi,
et voisi lukea
kirjoittaa,
etkä koskettaa,
sillä ethän tunnekkaan
muurahainen ei välitä
putinista,
sillä se ei hukkaa tärkeätä
aikaansa eläväiselle,
joka ei kanna korteansa
yhteiseen rauhanpesään
venäjä on
teurastaja,
sillä se ei kunnioita viattomia
ihmisiä,
se ei kunnioita inhimillisyyttä
vaan edustaa sellaista raakuutta,
joihin eivät sairaammatkaan pysty
hyvinvoivat ihmiset näkevät paljoin
unia,
sillä he nukkuvat
säännöllisesti,
kun taas kiireen kalvamat ihmiset
nukahtelevat valveillaan
ja siitä kärsivät työt ja unet,
nuo
elämämme ruokkijat
putini joutuu
tuomion pölkylle,
pölkylle jossa hän saa seurustella
teurastamiensa ihmisten kanssa,
tällöin hällle ojennetaan myös lego-palikoita
joista hänen täytyy viimeiseksi töikseen koota
tuhoamansa infra
totuutta ei voi
kirjoittaa seinätauluihuin,
sillä se on koettava,
katseella nähtävä,
iholla tunnettava,
sillä totuus voi asua myös
väärässä päässä
ihmisen ei tulisi sitoa
itseään mihinkään,
sillä silloin menetät
kulkulupansa,
mutta yhteistyösopimuksia kannattaa solmia,
sillä niistä sikiää ihtes näköisiä
ihminen joka osaa kuvitella
on
elämänvelho,
sillä hän voi kiikkustuolissaan
istuessaan olla maailman kuningas,
suurimpien rikkauksien hallitsija,
elämänparantaja ja ainakin naapureitaan
rikkaampi,
sillä
muut pystyvät näitä vain salaa haaveilemaan
ne jotka juoksevat
itseään
pakoon,
ovat maailman vauhdikkaimpia
veikkoja,
sillä heillähän kirittäjä sisällään
säämingin kunta olisi
iso kunta,
jos putinin kotimaa ei olis
haukannut siitä suurinta osaa,
siksi minäkin oon joutunut kiertelemään
pitkin suomee ja hakenut hakemalla
samanlaista seutuu,
elämäni pientareita,
mutten
en ole löytänyt,
sillä eihän niitä muualla ookkaan
ihminenkin kuluu,
niin sisältä kuin ulkoa,
siksi häntä pitää silloin tällöin
ehostella,
niveliään notkistella,
sisustaansa somistella,
ajankuvakseen kohennella
jos ihminen olisi syntynyt
vanhana,
muttei valmiiksi kuolleena,
niin silloin hän eläisi vain
nuoruuttaan kohti
ja viimeisinä vuosinaan
olisi ihan
pentu,
ihmisen poikanen,
vaikka olisikin tyttönen,
vauvannapero joka äitinsä sylissä
keinuttelis,
tuutulauluja kuuntelis
silloin jäisivät vanhuuden vaivat
veks,
vaivauistalot muutettaisiin
nurinpäin
ja siellä liikehtelis vain
elämännälkäisiä villikoita
luoja ei tätä hommaa
vissiin
tarkemmin harkinnut,
siksi joudumme
nyt
elelemään näinpäin
pulut olivat ennen
villilintuja,
sitten ne eksyivät
kaupunkeihin ja rupesivat ihmisten
hyviksi naapureiksi,
sillä ne hokasivat etteivät nämä ammu
lähietäisyydeltä ja muutenkin viskelevät
eväittensä murusia sinnetänne
siksi pulusta on tullut kesy lintu,
jota vielläkin kesympi kaupunkikettu
jallittaa,
mutta tyhmyyksissään useimmiten jää
ohikulkijan tönäisemäksi,
sillä hällä ei ole siipiä
joilla voi auton yli hypätä
pulu syö mitä vain,
mutta maukkaimpina aterioina ovat
ihmisten oksennukset
aamuyöntunteina
pikaruokaloitten edessä,
siksi niistäkin on tullut
yösyöppöjä
tehokkaimmin laihtuu
kun
syö
vähäsen
.kerrallaan.
ei siihen tarvitse muita hongswottejen
ihmekuureja
nälän saa karkotettua
kun juoksee kovemmin
lenkillään,
tahi rappukäytävissä,
kaduilla,
sillä nälkä ei viitsi kurnuttaa
juoksijain perässä,
ellei se saa istua tämän vetämässä
peräkärryssä
vaikka tekisit kaikki maailman
työt,
ei ne loppuisi,
vaikka olisit täydellinen
olisit aina jotain vailla,
siksi ole tyytyväinen
kokoosi,
ole ylpeä itsestäsi,
sillä toista samanlaista ei ole,
toista yhtä ainutlaatuista,
joka ei ole täynnä, vaan sinuun sopii jokainen
tuleva päivä,
hetket,
kurjimmatkin,
sillä sinussa on elämäntilaa,
jota tarvitaan silloin kun rajat häämöttävät
pelolla elätetyt
eivät hymyile.
tuskin katsovatkaan,
siksi ihmiset jotka toisilleen
näin tekevät ovat kyynelmerten
pohjukoita,
elämän kamalimpia karikoita joihin
ihmislapsen ei pitäisi koskaan ajautua,
syntyä
tahi tilapäisestikkään,
sillä se jättää jäljet joita eivät
hyvätkään pyyhi
hyvät ihmiset valmistuvat
pahantekeleistä,
kurjuuden kumartamista hetkistä,
retkistä,
elämän välipäivistä,
toivottomuudesta,
joiden yleinen mieliala on
ikävänharmaa,
hymyilemätön tulevaisuus
elämä on sopeutumista,
ajanhermolla pysymistä,
se on jokapäiväistä menemistä,
tulemista,
se on huokauksia,
onnenoloja,
kurjuuden kurjuutta,
mutta jos se ei näitä olisi,
tuskin kannattaisi aamun sarastusta odottaakkaan
pienet ihmiset
pääsevät vähemmällä,
sillä he löytävät asusteitaan
alekoreista,
kuntaas isommat joutuvat käymään
vaattureilla
mutta aamuyön nakkijonossa
isommat ovat etulyöntiasemassa
koolla on väliä,
sillä pienet sopivat jokapaikkaan,
kuntaas
isommat joutuvat
ahtautumaan
ihminen ei elä
ikuisesti,
siksi sen aikaa kun
elelee,
niin kannattaisi elää
.mahdottomasti.
ihan kyllikseen,
jos ei muuten niin
piruillakseen
putin voittaisi
enemmän,
jos kertoisi suoraan,
että hän erehtyi ukrainan kysymyksessä
sillä vaikka hän
valloittaisi koko
ukrainan hän on hävinnyt
sodan ihmisten mielissä,
kansakuntien keskuudessa,
hän on toiminnoillaan aiheuttanut sen,
ettei muutamiin sukupolviin
ihmisille tule mitään myönteistä
mieleen
venäjästä
venäjä tulee tekojensa johdosta
eristetyksi,
sillä kukaan,
eikä mikään halua
tahriintua
kevät saa mielen
hymyileväksi,
ilonsilmän nauravaisemmsaksi,
kehonkielen eläväiseksi
ja itse vapaaherrankin uusia tavoittelemaan ,
sillä keväässä on
alkukantaista voimaa,
sitä mahtavuutta jolla elämä aikanaan
luotiin,
sommiteltiin
ihminen ontuu
hyvinollessaankin,
sillä
hänhän on olosuhteillaan
varustettu,
vaatetettu,
eteenpäin ajautettu
luonnonkiertokulun palanen
putininvenäjä on antanut
vääränlaisen kuvan
venäjästä,
mutta kuka on se rohkea joka kääntää
nykyisen suunnan?
venäjä tarvitsee perusremonttia
nykyisyyteensä,
sillä koko maa ei ole yhtä rosvonkuuvaa
jota nykyisin katsomme
venäjän rikkaudet
on varastettu,
siksi perestroikan tapahtuessa ne on
palautettava kansalaisilleen,
heille joilla ei osaa eikä arpaa
tämänhetkisessä
rosvouksessa
laadukkaimmat ihmiset
eivät syö
ventovieraita,
sillä he eivät pidä
happamista,
siksi tyytyvät
kohtalontovreihinsa
ihminen juoksentelee
helpon elämän perässä,
vaikka se olisi tavoitettavissa
kotikulmiltakin
elämää ei kannata
elää kerralla,
vaan sitä kannattaa eleskellä
päivittäin,
aamusta iltaan
ja yöt päälle päätteeksi,
tahi muuten saa kohtalon kuokasta
viholliset eivät
tahdo mitään hyvää,
siksi he tulevat sotimalla,
varastamalla,
tuhoamalla
vihollinen voi olla kuka vain,
mutta näkyvämmin sen
erottaa sotaisesta
ilmeestään
vihollisella on
mahtavat aseet,
mutta ne eivät pysty
ihmisiin,
kansakuntiin,
jotka pitävät toisiaan
huolta
viimeiseen asti ja tämän jälkeen
ojentavat asenteensa seuraaville
sukupolville
venäjä kirkastaa
mainettaan
sotimalla,
se terävöittää mielikuvaansa
teurastamalla siviileitä,
varastamalla näiden vähätkin,
sotaisalla mielihaluillaan se
vahvistaa käsitykset että tämä maa on
vaarallinen kansakunta,
itselleenkin
kuolemankylväjät eivät
tunne myötätuntoa,
lähimmäisenrakkautta,
eivätkä muuta kuin oman
ahneen kitansa
venäläisten teot
ukrainassa muistetaan
silloinkin,
kun tuhonmeri kuivuu,
silloinkin,
kun viimeinenkin ihminen
on
teurastettu,
sillä teurastajan nimi jää elämään
niillekkin huulille jotka eivät ole viellä
syntyneet
venäläiset tykkäävät teurastaa
ukrainan kansaa,
mutta eivät tykkää siitä,
kun muu maailma tuomitsee
heidän raakalaisuutensa
afriikassa käydään
heimosotia,
joita kiina rahoittaa,
euroopassa käydään
sotaa jota kiina rahoittaa,
sillä
tuotteitten logohan on
made in cina
iät ja ajat ovat
ikuisuuksia,
sillä ne ovat syntyneet
aikojen alussa,
kukkivat myös aikojen
lopussa
kangasvuokko kukkii
mäntyrinteellään,
ikimetsän salomailla,
sillä se tahtoo elää tyynentyynyttämässä
hiljaisuudessa,
siellä missä se on iätajat viihtynyt,
kauneuttaan viljellyt
kangasvuokko ei halua
maljakkoon,
ei kosketusta kerrassaan,
sillä sen hentovarsi ei ole
luonnottoman elämän kestävää,
vaan se tahtoo kukkia aikanaan,
täällä salojen kaukomailla hiljalleen
katseet kumartuvat
luonnostaan
kukan nähdessään,
sillä se on
jumalaisen kaunis,
hennonhentokainen,
mäntyrinteiden kukkijainen
kevät on
elämänsilmunen,
kaunis ja herkänhetken
alkajainen,
vienontuulen tuliainen,
pitkäntalven jälkeinen
ihanainen,
joka kestää hetkenverran,
sillä pian luontoäitee asettuu
kevätlaitumilleen
en mä niin tärkiä ole
että haluaisin huutaa huhuilla kaikkialle,
pukeutua kaikille silmille
mallikkaasti,
puhua jokaiselle korvalle
mielukkaasti,
en ole,
sillä en kaipaa
turhia ääniä maisemiini,
tupahain nurkil,
vajani seinustoil,
luontoni kinttupoluille,
ikimetsien suojaisiin saarekkeisiin,
elämäin polullein,
sillä siellä olen omillain,
jos ei yhtään luonnotonta
ääntäkään,
ei senvertaisaa joka tulee ukkomuurahaisen
jaloista,
noista jäntevistä jalaksista,
tuhannen korren kantajaisist
pikkuisessa
puutteessa ihminen
on
villeimmillään,
myönteisimmillään,
sillä ylensyöneet
ja elämänsä liialti koristelleet ovat
hiljaista väkee,
koska eivät he mahansa yli näe
elämän hyvinvointimäkee
usein luullaan että ihminen putkahtaa
toisesta ihmisestä,
tahi muusta vekottimesta,
mutta tosiasiassa
ihminen syntyy itsestään,
joka päivä,
niin pitkään kun
lopullisesti uuvuttuu
ja siirtyy
kukkamukulan naapuriksi
yhteiskunnassa menestyvät
he jotka pystyvät varastamaan
toisiltaan
.tahtomattaan.
tälläisiä menestyjiä on
yhteiskunnan
ylähyllyt
täynnä
inhottavinta varastamista
on varastaa viattoman aikaa,
hetkiä jotka tämä tarvitsi itsensä
huoltamiseen
politiikko on
suurin varas,
jokainen
ja eniten he jotka autiopaikoilla
mieltänsä muuntelevat,
edukseen sommittelevat,
varastamillaan hetkillä kummittelevat
jos mulla ei olisi
kelloa,
kahtelisin aikaa
luonnosta,
erottaisin tarkemmin aamut,
päivät ja illat
yöt,
havaitsisin paremmin vuodenajat,
tähtiyöt,
yöttömät yöt,syyspimiät
hallayöt,
kirkkahat aamunsarastuksen
hetkoset,
kuulisin lintusten lauluset,
äänettömien hetkien
huokaukset,
tuntisin
elämäni hetket tunnossain,
kehossain,sillä sitä tarkempaa ajankuvaa ei
olekkaan
eiliset voidaan
rakentaa uudelleen,
mutta vasta sitten kun
huominen koittaa,
sillä vanhanpäälle rakentaminen
vahingoittaa nykyisyyden mieltä,
siksi yhteiskunnassa asioiden eteneminen
juuttuu vähänväliä tähän saumaan
ihminen muuttaa ajankuvaa,
tahtomattaankin,
sillä ihminen tarvitsee elintilaa,
sitä tilaa joka muutoin kuuluisi
luonnon pienimmille,
noille egologian alkuunpanijoille,
pikkupikku vilistelijöille, jotka
ylläpitävät maapallon egosysteemiä
miks hutiloiden teet,
teetkö niin omaksi iloikseis,
vaan
muitten mieliharmiks,
vai puuttuuko sinulta vastuu,
jäljistäs,
moraalinen ja taloudellinen,
vai kummatkin
arjenhetket kotoisat,
tasaisen taittamat,
tuttujen tunnelmien tuntijat,
hetkiä jolloin ei tarvitse
itselleen sijaa
arpoa,
katsettaan peiliin siirerellä,
sillä arki ei tarvitse
muita kuin sinut ja ne tavalliset hetket,
jotka tulevat kun ovat tullakseen,
menevät kun menevät
jokainen ihminen
kokee jossakin elämänvaiheessa
hetket jolloin
tekee mieli luovuttaa,
mutta yhtä monta kertaa
ihminen jatkaa siihen mihin jäi,
sillä se tie on oikeampi, sillä sen päässä
on mahdollisuus,
jota luovutuksen kohdalla ei ole
ihminen menestyy myös
elämällä
omantuntonsa johdattamalla tiellä,
se tie ei ole aina kullanhohdokas,
mutta sen tien vieruksilla ei ole myöskään
epäonnenkahtelijoita,
jotka iskevät ensimmäiseen heikkouteen
elämällä kunnollisesti
et sotkeudu
ahneiden pyramideihin, joista
selviää ulos vain
alastomana
ihmiskunta tarvitsee
kuolemaa voidakseen
paremmin,
siksi kaikkien pandemioitten ja sotien
jälkeen maailma on ollut
kauneimmillaan
perusihminen
on sopivan kokoinen,
asuu niinkuin muutkin,
käy koulut ja on työssä, äänestää
lukutaidottomia ehdokkaita,
persuja ja muita hairahtaneita,
hän myös
pikkuisen motkottaa, kun vituttaa, kuolee ajallaan,
jos ei ole tehohoidossa,
jättättää perilliset nuolemaan näppejään
ja tulee lähimmäisten uniin tuontuosta
neuvostoliitto ei antanut
armoa
uskovaisilleen,
mutta tämänpäivän venäjän
mahtavin armeija on uskovaisten
pataljoona, jota johtaa isä kiril,
jolla on hyvä liittolainen vatikaanissa,
itse puolijumalaksi pyhitetty sotamarsalkka
paavi 266
on tokmannii,
rustaa,
halpahallii,
säästärii,
muttei yhtään alkuperäistä
halpahallii,
jossa kaikki olisi reilusti puoliilmaista
pienen kunnan
uudistushankkeet kaatuvat
mökkiläisten vastustukseen ja
heitä tukeviin alkuasukkaisiin, jotka
elävät viellä entisaikojaan
jos olisin viisas,
en tuntis
paljoa,
jos olisin rikas,
en näkisi puutetta,
jos olisin sinä,
en tuntis itseäin,
jos olisin maailman mahtavin,
en näkisi pienimpiäin,
siksi olen tyytyväinen itsestäin,
kaikesta,
sillä enhän minä olisi onnellinen
mistään muusta
paavi toivottaa
rauhaa,
muttei tuomitse murhaajia,
sillä he ovat kirilin kanssa
maallisia kavereita
totuutta pelkäävät
valehtelijat,
mutta vielläkin enemmän
sen salailijat,
hiljaiselon myötäilijät
kevätsäillä keinuvilla,
sulavilla rintehillä,
lapinlintuset
laululelee,
riekonpoika kevähättä maistelee,
joutsenpari sulavasti laskeutuu
tunturilampeen,
sinne mis
lapinukko rautua narrailee,
luonnonkauneus korreilee
kevätaurinko loistaa vuoren rinteeltä
hehkuvana,
häikäisten talvenolijan,
muttei muuttolintuja liitäväisii,
sillä siint hyö tietävät saapuneensa
kotolammelleen,
tänne lapinmaan kainaloon,
jossa tunturi puro solisee,
hyvää mieltä puhisee
tänne pieneen, mutta syvään
rautulammelle
sinitaivas pilvettömänä
lammenpinnasta kuvastuu,
siinä ei laineen poikastakaan,
tuulen tuomaa värinää,
sillä niin tasainen on
pohjolan kaunein tunturilampi,
josta voit kuvas kaa jutustella,
luontosi kanssa keskustella,
eilisiäs ja
huomisias taivutella,
elämääs sommitella,
aatoksias lepuutella,
rautua ylös vedellä,
sekä kalasoppas veessään keitellä,
sillä niin on puhdas tuo tunturijärvi,
ettei siellä ihmisestä jälkeäkään
nykyajan ihmiset
juopottelevat,
näkäräisiä maistelevat.
olutlasillisia kilistelevät,
mutta
ennenvanhaan
he salaa
tiputtelivat,konjakkista sokeripalaa
mutustelivat,
yskänlääkettä
joka vaivaan nautiskelivat,
koska siin
oli parantavia ainesosia, jotka tekivät
yskämielisistä nauravaisia
ihminen muuttuu
pikkuhiljaa
digiversioksi,
joten ennen sitä kannattaa elellä
luontonsa mukaan
sähköautoilla ei ajella
kauaksi,
siksi mummot on yksinäisiä,
toista se oli ennenvanhaan,
sillä mummo oli aina reessä,
hetkenpäässä
tarpeeksi jalostautunut
ihminen karttaa
sotia,
sillä hän ymmärtää,
että
voittoisatkin sodat hävitään
suomesta lähtee ympäri maailmaa
mainioita rauhansovittelijioita,
rauhanturvaajia,
mutta nyt he eivät osallistu
sovittelijoina ukrainansotaan
.vaan osapuolina.
jos kaikki tyytyisivät
olemassaolevaan,
ei huominen olisi
tätäpäivää
kummoisempi,
siksi ihmiset jotka jaksavat
työskennellä paremman huomisen vuoksi,
ovat elämän vapaaussotureita
eurooppa kärsii
ihmismielen kurjemasta puolesta,
sotahulluudesta,
jonka seurauksena
monet itkevät,
kärsivät,
syyttöminä kuolevat
voittajia ei ole
voittajatkaan sillä tapettujen ihmisten
mielet eivät kuole,
heidän lapsenlapsensakkin muistavat
ja tilaisuuden tullen kostavat
sodat syntyvät,
kun järki sammuu
ja niin kävi nytkin
elämänjanoinen ihminen
kurkistaa jokaiseen
kohtalonmutkaan,
joskus siellä saa
onnen, joskus ontuvan mielen,
mutta sielunsa on kylläinen,
sillä eklämänjanohan sitä ruokkii
elämänvalo syttyy aamun sarastuksesta,
loistaen koko pitkän päivän,
kunnes iltasella
himmenee,
yöpuulle tyynyttyy,
yöksi loistonsa sammuttaa,
sillä yöunet tarvitsevat
tähtitaivaan
tähtisadetta,
joka saa unet tanssimaan
kuutamonsillalla,
haaveilemaan tähtösten kaa
vaikka kaikki menisi
jäisihän
minulle itseni,
elämäni kaveri jonka kanssa
olen ennenkin
.jatkanut.
ihminen ei synny
itsestään,
vaan siihen tarvitaan
monia juttuja,
jotka on annettu
äitinsä ja isänsä
hoidettavaksi
muikku on
saimaannorpan
herkkukala,
niin miunkin,
siksi meen pyytelemään sitä
puruvedelle,
tuonne punkarjun runopolkujen
saarelmien rantamaiselmille
yritys joka pyrkii
tuottamaan hyviä tuotteita,
palveluita
luo hyvinvoivia tekijöitä,
heitä jotka kannattelevat
firmaa silloinkin, kun
ennusteet loppuvat
monikansalliset
pääomasijoittajat hallitsevat
suomen joukkoliikennettä,
mutta on onneksi yksi merkittävä
toimija jolla on takanaan isänmaallisuus
työyhteisön hyvinvointi
näkyy
työntekijöiden arjessa,
kotona,
vapaallakin,
sillä se on voimavara joka elättää
kaikkialla
elämässä on
ovenkahvoja,
jota aukaisevat hetkesi
seuraavaan,
ellei ovia ole lukittu,
mut jos on,
kokeilet seuraavaa,
sitäkin seuraavaa,
sillä jokin niistä aukeaa
viisaatkin
kuolevat,
mutta tyhmemmät heitä
ennen,
sillä viisas osaa laskea
otollisemman
hetkensä
poismeneviä ovat tulevatkin,
mutta sitä ennen ne aikansa
verran ovat seuranani,
siksi en tervetulluta
hyvästele,
vaan vietän hetkeni
täyteen,
niin kukkuroilleen,
etten ikävään jää,
en kaipausta kummempaa,
sillä minähän tulen peräst päin
aika on
piste,
joka jää eilisten taa,
eikä se huomista nää,
ellei viisarit käy,
aamut sarastu,
päivät päivity ja illansuut
yöpuulle tyynnyty
ihminen on hyviä hetkiä
huonompiakin,
sillä hänhän elämänlapsi,
ympäristönsä kasvattama
poloinen,
vaikka olisi mahtava,
rikas tahi
vain ihminen
aikasi ahersit,
yhteiskuntaa palvelit
monialaisesti ajattelit,
et kehuja tarvinnut,sillä
ne teoistasi karttuivat
nyt on hetket hiljentyneeet,
muistosi sydämmiin painunut,
hyvästi jää,sinä aikasi ahertaja
eturivin ihmiset
ottavat
ensikosketuksen,
he myös avittavat perässään seisovia,
heitä joilta puuttuu
rohkeus,
siksi isot peukut AKT:lle,
sillä ilman tätä uljasta ammattiliittoa
meilläkin kuljettaisiin huonoimmin,
työskenneltäisiin
aliarvoisemmin,
eikä kuski olisi täinkään arvoinen
erinomainen esihenkilö on
työnjohtaja joka ymmärtää
alaisiaan,
ymmärtää ja leipoo ohjeensa,
toiveet siihen muotoon, että voisi
niitä itsekkin ilomielin suorittaa
pitkäaikaisempi menestys
juureutuu
alun kokemuksista,
joita pettymykset ovat
koetelleet,
mutteivät kestäneet
tahdonvoiman rinnalla
sananvapaus on
heilläkin jotka vain
kuuntelevat,
sillä he punnitsevat ennenkuin
-sanovat-
hyvät arvostelut korjaavat
enemmänkuin
uudesti synnytetyt,
sillä ne eivät kajoa perustuksiin,
vaan
pintapuolisiin
kirkkaasti sanotut
kuullaaan,
muistetaan
ja mieleen painetaan,
sillä niitä ei voi sulatella
yhdellä kuulemisella
ihmisen tarvitsee olla
kuuliainen ainoastaan
omalletunnolleen,
sillä vain se kulkee
rinnallasi silloinkin kun
kaikkialla ollaan yksin
asiat pitää
puhua suoriksi niiden oikeilla
nimillä,
kiertelemättä
kaartelematta,
polvistumatta,
sillä ne vaativat suoraselkäisyyttä,
silloinkin kun heikottaa
toimivaan työyhteisöön
tarvitaan
-sanoja-
ammattihenkilö edustamaan henkilöstöä,
joka ei ole sidoksissa mihinkään
nurkkakuntaan, vaan
työyhteisön
ytimeen
venäjän pikkuherra
pelottelee
naapureitaan ydinaseilla,
mutta hän unohtaa että
niitä käyttäessään he ovat
saman kohtalonherran pihdeissä,
joten haista vitut
verenimijä
ihminen on
itsensä herra
silloinkin, kun
suuret ovat eivät aukene,
sillä ne eivät aukene pelon vuoksi,
toisten pelon,
sillä itsenäinen herra on
elämänherra,
jälkiensä mittainen
ujot ihmiset
ovat kauniin
luonnollisia
muut ovat meikkemakeja,
lollybarttoneita
ujot ihmiset eivät
tunkeile,
toisinkuin muut
ympäristökysymykset
aiheuttavat
seuraavat konfliktit euroopassa,
siksi ihmiskunnan täytyy elää
kestävämmin,
tämänvuoksi
evontiedekansallispuiston
tulisi saada kansallispuistostatus,
koska sen avulla tietäisimme
enemmän
putinilla ei ole pian
yhtäkään laivaa,
ei sotilasta,
ei hyvänmielen tukijaa,
sillä kaikki tahtovat toisinpäin katsoa
kevätilloin kuulet
elämän herkimpiä,
hetkiä, jotka kuuluvat
pitkän talven takaa,
kuuluvat ja tuntuvat,
mutteivät näyy,
sillä ne ovat viellä
keväisen aamuauringon varjossa
eläkkeelle ei pitäisi
päästää kuin työhön
sopimattomat,
sillä eläköitymisillä heitään
suuri annos hyvää työvoimaosaamista
.elätättäviksi.
vanhimiten
ihminen ei
säpsähtele
itseään,
sillä hän on oppinut tuntemaan tuon
kanssakulkijansa,
mutta muut ihmiset herättävät hänessä vähänväliä
outoja värähtelyitä
jos taidemaalari halosella
olisi ollut kunnon auto,
niin hän olisi maalaillut
kauneinpansa punkaharjulla,
elämänsä sylissä
ihmiset jotka ovat
eläneet alusta saakka,
siitä hetkestä jolloin
kuolema on hyväillyt, mutta
ovat kääntäneet tälle kasvonsa ovat
elämänsä mestareita,
tulevaisuutensa keväitä,
heitä,
joita katseet katsovat,
luokseen haluavat
suomi on jalostautunut
kansakunta,
sillä täällä on
.aina ollut hyviä
.näköalapaikkoja.
ihmisen ei kannata
antautua
tylsyydelle,
illä siinä ei ole
.valonpilkkuakaan.
ihmisen tulisi
pysyä
luonnonlapsena,
vaikka joutuukin
elämään
nykyisyyksillä
ihminen on
alkupäästään
viaton,
mutta loppupäästään
aikamoisen matkan kokemusmatkailija
ihmistä ei kannata
survoa yhteen muottiin,
sillä he ovat itsenään
tottavimmillaan,
sen todistaa kommunismiin hurahtaneet
yhteiskunnat,
joissa ei toimi yksinkertaisuudetkaan
pitkän matkan jälkeen
ei jaksa kävellä enää
taaksepäin,
sillä olen jättänyt
.itseni jälkeeni.
olen tulevaisuuden valonmetsästäjä,
sen elämänkipinän,
joka syttyy,
hyvyydentähdestä,
siitä arkisesta
hymynlähteestä
jos ihminen ei koskisi
luonnon kiertokulkuun,
se tulisi
jokapäiväiseksi,
viidakoksi,
jossa ihminen joutuisi taisteleman elinolosuhteittensa
vuoksi,
juuri samoin kun kuin,
luonto joutuu tekemään nyt
evon tiedekansallispuisto
täydentäisi
salpausselkä geoparkkia,
sillä
ne kumpikin ovat maailmanluokan
luontokohteita
ihminen on
raaka eläin
.huonoissa olosuhteissa.
paremmissa pahempi,
sillä hän syö nälättään,
ahnehtii vaikka kaikkensa täynnä
putin ja hänen
isopäiset koppalakkiset
kenraalit
elämää tapattavat,
itkun surua,
lohduttomuutta tuottavat,
sillä heillä on vain ihmisen kuosi
peitteenään,
pahuuden sisuuskalut
ja pirun pahamieli,
joka pahuutta rakastaa
ongelmat tekevät
ihmisen onnellisiksi,
jos he osaavat ne ratkaista,
jos solmut jäävät aukaisematta,
ne tiukentuvat ja pian olet niiden
pihdeissä
kevään ensimmäisillä
hetkillä,
silloin kun viellä talvi
tahtoo sijoillaan penkastua,
lumivalkosissaan kinostua,
on hetki jolloin voit aistia
elämänpurosten ylälatvoilta
ilonpäivän meinkii,
sitä lorisevan kaunista kevätilmettä
joka pian ottaa sinutkin matkaansa
eurooppa on
aina
joutunut
katsomaan itään,
sil sielt on tämäntästä
puhaltaneet kylmyydentuulet,
jotka saavat elämän hytisemään kylmästä,
itkemään surun kyyneleitä,pohjatonta kauhua
kun pääsemme
naton
suojiin,
istuu igor isoon tuoliin
ja katsoo seuraavaa
puolusatuskyvytöntä
pienessä kunnassa
asuu
merkillisen paljon
tehokkaita päättäjiä, jotka
näkyvät neljän vuoden välein,
.rippikuvissa.
pienissä kunnissa
pärjää
vähemmällä vaivalla,
sil siel on
kaikki synnytetty
.kuopattu.
ovet jotka aukeavat
vain
sovituilla koodeilla
ovat
ovia joiden sisäpuolella
oleskelevat
toisilleen tutut,
eikä siellä läpinäkyviä ikkunoitakaan
pakolaiset
ovat hengenhädässä
kotimaassaan,
turvamaissaan heitä odottaa
toisenlaiset viholliset,
he jotka haluavat heistä enemmän
putininvenäjälle
ei ihminen merkitse mitään,
ei omatkaan,
sillä se palvoo vain itseään,
etujaan
kevät on hetken
tuulahdus,
pitkän talven jälkeinen
tuulonen,
joka saa elämän syttymään,
hyvät mielet syntymään,
sillä kevät on hetki, jolloin luoja
aukaisee luovimmat hetkensä,
ne tuulahdukset jotka saavat
hyvätmielet itämään
silmänräpäys on hetki,
tahtomaton
tapahtuma,
joka tapahtuu omilla ajoillaan,
sillä se on
eräs harvinaisimmista säädöistämme,
jotka ovat jäät meiltä näpelöimättä
keväällä et voi oikeastaan
muuta kun katsella
lumipenkkojen
ohenemista,
seurata pienii purosii,
kuunnella muuttolintujen laulusii,
piirrellä mielikuvissaan tulevan
suvensa mahdollisuuksii,
sillä ne hetket ovat kevään
hetkii,
joita ihminen ei voi koskettaa,
vain katsahtaa
ilmastokriisi tuo
eurooppaan
lisää elämännälkäisiä,
sillä ympäristöongelmat iskeytyvät ensin
afrikkaan
venäjä tappaa
huvikseen,
ajankulukseen,
sillä tuon pahuudenpesän
pedot ovat sairastuneet
yksi päivä voi
olla muitten kaltainen
erilainen,
ihan mitä vain
ja kun niitä on koko elämäsi verran
tiedät päiviesi pituuden
suurimmat rosvot ei asu
jenkeissä,
italiassa,
vaan heidät tapaa nyttemmin
moskovasta
ranskalaiset ja englantilaiset
ovat pyhiinvaeltajia,
kuntaas saksalaiset
arjen sankareita
putininvenäjän
jälkeen
siellä herrastelevat seuraavat
varkaat,
sillä äitivenäjä on ehtymätön
rehellisesti rikastuneet
elävät köyhästi,
sillä heillä ei ole varaa
rehvastella
kaikkien ei kannata
pyrkiä kuninkaiksi,
vaan on
hyvinvoinnistavampaa tavoitella
juttuja joihin luontevammin sujuttuu
sammalpeitteinen
syysmetsä
huokuu elämää,
tuoksuja tulevaisuutta,
hiljaisuuden suurempia ääniä,
hetkiä,
joita voit ainoastaan koskettaa tunteillasi
syysmetsä on
tuoksujen valtameri,
elämämme hyvinvoinnin tae,
sillä siellä on egosysteemimme perusta
sienikopalliseni on
tullut kukkuroilleen,
mutta minulla ei viellä kiire
mihinkään,
tahi jos olisikin, en sinne kerkiäisi,
sillä täällä on tasaisempaa
ikimetsä on
hetki,
se on retki elämään
josta olemme lähtöisin,
siksi siellä on paljon tuttua,
luokseenvetävää,
suojeltavaa,
siksi evontiedekansallispuisto
olisi huomisen urotekomme,
teko johon ei tarvitsisi investoida
yhteiskunnan varoja,
vaan suoda sille olemassaolonsa oikeutus,
jotta se saisi elää luontonsa mukaisesti ja avittaa
meitä ymmärtämään kestävänkehityksen merkitys,
sillä vain niillä tiedoilla maapallollamme on mahdollisuus
eiliset näkyvät,
kun elämä hiljenee,
näyteikkunat sammuvat,
ihmiset harvenevat ja siwankin
myymälä lopettanut
kylän keskustassa ei
liiku tulevaisuutta,
ei tuulekkaan,
sillä luonnontuuletkin
muuttaneet päijänteen toiselle rannalle,
pyhänkirkon laidunmaille,
sinne jossa entisten ihmisten
uudet lapset lomailevat,
jotkut jopa pysyväisemmin
päijänne on luonnonkaunis
lätäkkö,
kymmenen kunnan pyhättö,
pääkaupunkiseudun juottaja,
joka tarvitsee huomisen tuulia,
niitä jotka tuovat ilonmielen rannoilleen,
etenkin tuohon jossa näyteikkunat ovat
sammuneet
aamulla ihminen
on
kevyempi,
ainakin riittävien yö-unien jälkeen,
joten kannattaa
nukkua ja keventyä
keskitien kulkijat
eivät tienviittoja tarvitse,
vaan he jotka etsivät
.suuntaansa.
padasjoelle
ei sovi
evontiedekansallispuisto,
ei tuulimyllyt,
sataman ilmeen kohotus,
eikä ainakaan
pyörätuoliavustimet,
sillä täällä mennään entisillä
markkinavoimat
ovat suuremmat,
kuin säännestelytalouden,
sillä niillä on tukenaan
ihmisten tunteet
putininvenäjä ei kunnioita
siviileitä,
naisia ja lapsia,
sillä he ovat näille raakalaisille
mieluista tapettavaa
hyvin nukutun yön jälkeen
monet asiat toisiksi
muuttuvat,
mietteet vaihtuvat,
sillä tyyny on monenjutun
.tyynyttäjä.
ihminen on
normaalisti
lauhkea eläin,
mutta huonoilla olosuhteilla
on
heillekkin kohtalokkaita
seuraamuksia
pitkänajan päästä
itkut on itketty,
tunteet näytetty,
siksi silloin ihmisen täytyy olla
elämänsä ryhdikkäimmässä kunnossa,
sillä se on kunnioitus tapahtuneille,
itselleen,
heille, että on selvinnyt
ikimetsän kevät
tuoksuu
maailmanalulta,
sillä siellä eivät ole
luonnottomuudet käyneet karsimassa,
kestävää kehitystä tuhoamassa
kävelläsi sinulla on
koko elämä edessäsi,
hetkiesi kokonaisuus,
eilisten jättämät,
huomisten tulevat,
sillä sinulla on jokaisen askeleen
verran enemmän aikaa,
sitä aikaa joka muilla liikkumisvälineillä
hurahtaa hetkessä
ohitse
pahan eessä ei pidä
taivutella,
silmiänsä ummistella
vaan nousta selkä suorana
vastustamaan,
sillä jos se saa vallan,
ei yhtään hyvää jyvästäkään jää
kevättuulet puhaltelee,
sinitaivaan pilvet leijailee,
niiden suojissa muuttolinnut
palailevat synnyinseuduilleen,
pohjolan kauniiseen luonnonhelmaan,
jossa ovat ikiajat asustaneet,
kevättään odottaneet,
poikasiaan kasvattaneet ja syksyntullen poispäin
liitäneet,mutta talvenharjan ylitettyään
takaisinpäin kääntyneet,
siksi sinitaivvaan alusmailla raikaa
luontolintujen kauniit sävelet,
pohjattoman somiat tunnelmat,
sillä kevät on saapunut
ikimetsään,
sinne jonka ihminen lahjoitti
luonnolleen,
elämänsä hyväntekijälleen
