en mä niin tärkiä ole
että haluaisin huutaa huhuilla kaikkialle,
pukeutua kaikille silmille
mallikkaasti,
puhua jokaiselle korvalle
mielukkaasti,
en ole,
sillä en kaipaa
turhia ääniä maisemiini,
tupahain nurkil,
vajani seinustoil,
luontoni kinttupoluille,
ikimetsien suojaisiin saarekkeisiin,
elämäin polullein,
sillä siellä olen omillain,
jos ei yhtään luonnotonta
ääntäkään,
ei senvertaisaa joka tulee ukkomuurahaisen
jaloista,
noista jäntevistä jalaksista,
tuhannen korren kantajaisist
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti