tunturijärvi,,,

kevätsäillä keinuvilla,

sulavilla rintehillä,

lapinlintuset

laululelee,

riekonpoika kevähättä maistelee,

joutsenpari sulavasti laskeutuu

tunturilampeen,

sinne mis

lapinukko rautua narrailee,

luonnonkauneus korreilee

 

kevätaurinko loistaa vuoren rinteeltä

hehkuvana,

häikäisten talvenolijan,

muttei muuttolintuja liitäväisii,

sillä siint hyö tietävät saapuneensa

kotolammelleen,

tänne lapinmaan kainaloon,

jossa tunturi puro solisee,

hyvää mieltä puhisee

tänne pieneen, mutta syvään

rautulammelle

 

sinitaivas pilvettömänä

lammenpinnasta kuvastuu,

siinä ei laineen poikastakaan,

tuulen tuomaa värinää,

sillä niin tasainen on

pohjolan kaunein tunturilampi,

josta voit kuvas kaa jutustella,

luontosi kanssa keskustella,

eilisiäs ja

huomisias taivutella,

elämääs sommitella,

aatoksias lepuutella,

rautua ylös vedellä,

sekä kalasoppas veessään keitellä,

sillä niin on puhdas tuo tunturijärvi,

ettei siellä ihmisestä jälkeäkään