kevätsäillä,,,

kevätsäillä kevehillä kävellään

pystys

päin,

vihellellään niitä 

näit 

ja ollaan enempiä kuin ollaankaan,

sillä kevät saa heikonkin vahvistumaan,

aran rohkaistumaan,

metsälammen kalastajapojan

ahveniään hymysuin narraamaan

kevätpuronen villisti

alamäkeä solisee,

menneen talven lumisii kuskaa, 

kaarnanpalaakin

jonka päällä muurahainen soutelee,

sillä hää menee alajuoksun keolle

tuttuja tapaamaan

keväinen hetki

koivunrunkoa vasten

luo elämänlevontunteen, 

hetken jossa

elämä hymyilee,

hymymielin supattelee,

hellii luontonsa kulkijaa,

elämäntaipaleensa vipeltäjää,

minua ja koppakuorikaista joka

kanssani lämmittelee kevätpäivän

säteistä puunrunkoon nojaten