tiistai 31. toukokuuta 2022

kohtalolta kadota,,,

en päiviäni päätä,

määriä valitse,

kuten en syntymäänikään,

mutta olen oppinut itseäni

kävelyttämään,

viihdyttämään,

kaikinpoikin oikein olemaan,

vaikka välillä vähäsenkin,

olenhan yksi osanen toisia,

elämänaamuja,

iltasia jolloin on tyynenpää,

olen myös hurjanilmanlintu joka

osaa salamat välttää,

aavat ulapat kiertää,

mutta en taida kohtaloltani kadota

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...