kesäkuun neljäs
aamu,
kosteinen ja siniharmaa,
kuten sinitiainen joka sireenipuussa juttelee
kaverilleen,
laulelee, tahi muuta sellaista visertelee,
kuuntelen mutten ymmärrä muutakuin sen että
se on niiden tapa jutustella,
aatoksiaan selvitellä,
tulevaisuuttaan siivitellä
tänään minulla on jos vaikka minkalaista
tekemistä.
ajattelen mistä olisi jouheampaa aloittaa,
jotta loputkin joutuisivat
tänään on vapaapäivistä ensimmäinen,
huomenna viimeinen ja sitten
taas elättämään itseään
en elä valmiissa elämässä,
vaan tarvitsen siihen
itseäni,
kavereita ja hyvänpäiväntuttuja,
muitakin,
joita en ole tavannut,
mutta jotenkin tuntuu,
et
putininvenäläiset ovat nyt
tuhonkylväjiä,
joita en halua tavata
tänään on koululaisten kevätjuhlien
aikaa,
parasta aikaa,
hetkeä jolloin voivat kesälaitumilleen kirmata,
sillä ne laitumet ovat
elämän luonnollisemmat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti