kesämieleni loistuu
makeimmin silloin kun
olen maaseudulla
~jokamiehenoikeulella~
kävellen pitkin maisemien
vesakoituneita tienvieriä,
samoillen rannoilla joissa
veneet ovat muistoittuneet
ylösalas, ongenvavat nojailleet
rantakoivua ihmisiän
hetkien elämässä
kesämieleni lomittuu
kun kyläraitilla ei tule
ketään vastaan,
jälestäkään
päin,
ei edes se vanha ja lihava kissa
joka teki tuttavuutta kaikkien kanssa
kesämieleni hymyilee
suljettujen
ja vinksallaan olevien
asuntojen kohdilla,
mutta enemmän siniharmaita
heinälatoja havaittuani,
sillä niistä varmistuu
et ahneus on siirtynyt
taajamiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti