joskus on hetkiä,
jotka tuntuvat
tyhjiltä,eikä niistä saa otetta,
eikä niitä voi syrjään heitettyäkään
joskus on hetkiä jolloin en kerkiä
mihinkään,
olen vain ja kahtelen
aamuauringon siirtymistä iltapäiväikkunaan
joskus on hetkiä, jolloin ihmettelen
mihin päiväni ovat jääneet,ihankuin en olisi
niissä ollutkaan,vanhettuneenkaan,siksi
kaiketi vaivihkaa vilasen peiliäni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti