silloin olet oivaltanut
paljon,kun annat elämän puhua,
koskettaa joka kohtalollaan,
kävellä itsesi kantapäillä,arjenpyhän
kulkuteillä,
sillä itse et elämääs saavuta,
vaan siihen tarvitset luojas suomia
syystuuli puit pensait heiluttaa, varisseita puitten lehtiä tuulettaa, metsälammen pintalla olevia lumpeenlehtiä keinuttelee vesisirkan luis...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti