katson hänen peräänsä,
silloinkin,
kun hän
on lähelläni,
sillä hän on ystävänlahja
ystävältä,
hetkiltämme,retkiltämme,
sattumien sattumista, sieltä yhteisten
risteyksiemme varrelta
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti