talvimyräkkä,,

talvimyräkkä puita

heiluttaa,

pihakoivuakin heikottaa,

muttei ikimäntyä ahavoitunutta,

sillä hää on vantterast juurettunut

tontin tomerammalle paikalle, sinne jonne

vuosisata sitten ikimänty hänet istutti,

siin hää on seisonut iät ja ajat,

nähnyt hyvät ja pahat,

mutta onnekseen ei koskaan

moottorisahaheilujaa,

tuota elämän karsijaa,

siksi hää hyvinmielin kahtelee

kun luontoäitee tuntojaan heiluttelee