ihmisistä hylätty
yksinäinen,
kulkee elämänkumarassa,
hetkissä jotka hän vaihtaisi
vaikka pieniin tuokionkuviin,
joissa joku välittäisi hänestä,
ihmisen näköisestä
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti