uusi vuosi
eessäin,
hohtavan hankisena,
jossa pakkasherra kasvattaa
kuurankukkiaan,noita hennonkauniita
kukkasia,joita en voi poimia muuten kuin
silmilläin
niin on myös minun uusi vuotenikin,sillä enhän
voi koskea ennalta tulevaan, voin vain sieluni
silmillä katsella,hiihdellä elämääni,
voin vain hahmotella käännöksiäni,miettiä eteentulevia,
siksi hiihtelen elämääni pää pystyssä,
mieli kirkkaana, sillä tulipa mitä tahansa,haluan
olla kohtaloni arvoinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti