en ole rauniolapsi,
en kulkukoiran pentu,
vaan tavallisen elämän
näköinen,
tavallinen,sillä en erotu päivittäisistä,
sillä osaan olla hiljaa
toisenmoinen,
kulkukoiran luontoinen,rauniolapsen
tapainen,heidän joita elämä on
koskettanut syvemmin,
siksi silloin tällöin liitelen siel tääl,
ankkuroidun hyvänhetkenniemiin,
kuljen myönteisillä poluilla,
etsin ja tallennan,
huomisiani kohden tallustan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti