ihmisluonto harvenee iän
myötä,sillä keväät ovat
harvenneet,
yöttömät yöt vähentyneet,
nuoruuden uteliaisuus
tämänpäiväistynyt,
siksi ihmisluonto on syksyllään
vähäpuheinen,eikä se jaksa nuoruudenlailla
egoaan heilutella
hyvät syntyvät tekemisistä, niistä jotka huokuvat hyvälle, tuntuvat mukavilta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti