vätylähtyjäksi,,

onneksi elämä ei ole

yhtä hymyä,

karua, tahi samanpäiväisyyttä,

vaan siinä on loivempia hetkiä,

jyrkempiäkin,vaihtelevaisuutta,

sillä melko nopiasti ihminen

makuuntuu yhden sortin olemiseen ja

tulee elämänkalpiaksi,veteläksi, 

semmoiseksi vätylähtäjäksi joka

ei pysy kasassa 

~itsestään