vuoden loppu häämöttää,
enkä ole miksikään
muuttunut,
paitsi
isommaksi varttunut,hitaammaksi
nuhistunut,,
mutta luontoni on yhä huomisen
kirkas,siksi haistelen yhä
suurella mielenkiinnolla avautuvia
hetkiä,kuten olen tehnyt aamujeni alusta
ihminen ei valmistu koskaan kunnolliseksi, sillä he välttelevät täydellisyyttä, jouko turkkamaisuutta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti