väinämöinen,,

eiliset ovat tehty

aikaisemmin kuin käsillä

olevat,

siksi ne näyttävät

isovanhemmilta,arvokkailta,

melkein väinämöisiltä, sillä

niistä loistuu kalevalainen

sharmi, tuo juropäinen perkeleitten

tanssittama ukonruhjake joka riehuen

kiehuu luontopoluillaan,tervaskantoisilla

kangahilla, josta se imasee elinvoimansa

ne hurjat voimat joilla se luuli pystyvänsä

kesyttämään ilveksen kotikissakseen,

joukahaisen  siskon vaimokseen,

mut toisin kävi, aino hukuttautui,

ilves mänt menojaan ja ukko

väinämöinen köllähti pitkin

pituuttaan ikikuusen juurelle, kuusen jossa asustivat kirjanpainajat,

nuo jalopuun kuivattajat,kololintujen

pesien rakentajat