hämyinen syysilta
kuiskaavan
hiljainen,
siksi
hetketkin tyyntyneet
vain haavanlehdet havisevat ja villi
ketunpoikanen etsii
keväisiä hetkiään, muttei tavoita, sillä hänhän
on jo iso poika
syystuuli puit pensait heiluttaa, varisseita puitten lehtiä tuulettaa, metsälammen pintalla olevia lumpeenlehtiä keinuttelee vesisirkan luis...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti