kesä on illastunut syksyn
hiljaisuuteen,
ikkunoihin jotka verhoutuneet,
joiden suojissa kesänlapset
talveaan odottavat, siksi enään
ei kuulu suviyössä elämänääniä,
sillä kaikki on itseensä peitottuneet
ihmisen ei kannattaisi jakaantua moneksi, sillä kahdella jalalla ei kerkiä jokapaikkaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti