mökkini...

Mökkini korven siimeksessä,
siellä tiettömän metsäpolun
päässä,
polku kivinen ja kantoinen,
mutkilleen kulettu, ikipetäjiä kierrellen,
sen polun päässsä minä asun.
Minulla ei ole mitään,
minulla on kaikki,
luonto,
olen koivunlehden kaveri,
sudet vartioivat käärmeiltä,
käärmeet kieroilevat kivikossa,
sisilisko tuo terveisiä,
tuon tuosta.
  Istun mökkini rappusilla,
katselen muurahaisia,
ahkeria,
etanakin nilkuttaa,
koppakuoriainen  itsepäinen,
linnut sinitaivaan alusmailla,
heillä liidot kauneimmat,
minä ukonkäppänä,
hymyilen itselleni.