tiistai 19. toukokuuta 2015

veneheseni...

Veneseni, se minua Päijänteen pinnalla
kuljettaa,
pieni venhoseni.
Onkivapa nokassaan,
koirani Dita peräsimessä,
kalareissuilla soutelemme,
otti paikkoilla anteliailla.
Veneeni pienen kevyt,
sillä vaaran karit sulavasti
kiertää,
vaahtopäät taivuttaa.
  Soutelemme,
annan kasvoni päivettyä,
annan sivutuulen kuljettaa,
kuuntelen liplatusta,
linnut matkaamme laulattaa,
veden tuoksut,
ilman raikkaus,
taivaan ikiaikaisuus,
äänetönnä veneeni liplattaa,
mieleni mukavoituu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...