torstai 26. marraskuuta 2015

sataa vaakasuoraan...

sataa vaakasuoraan,
iltapäivä tumman puhuvana,
minulla on tilaa,
saan koko puiston
käyttööni.

sadetakkini ropisee,
saappaani pitävät jalkani
kuivana.
seuraan ihmisten ikkunoita,
ovat piilosilla,
elämästä lokeroituneet,
katsovat minua,
puliukkoa,
hymyilen heille,
olen vapaa ja käytössäni
koko puisto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...